Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. kesäkuuta 2025
Niistä nä'imme Peloilan kirkon likeellä yhden, joka oli sylen korkuinen ja osaksi hiekan ottamalla kaivettu, niin että ihmisen pääkalloja sekä muita luita oli näkyvissä. Itsellemme ei kuitenkaan sopinut kaivaa` taikka kaivattaa` niitä ja ottaa` niistä mitä, Ovatkin ne oppineilta sel'itetyt olevan Wenäläisien vanhoja hautoja.
KUNINGATAR. Lordiluutnantin esitys on ylen-kyllä! Hyvät herrat, minä olen teitä muistava. KUNINGATAR. Oi, Bothwell, te olette Skotlannin miekka ja kuningattarenne kunnia! BOTHWELL. Minä olen palvelijanne enkä muuta mitään. KUNINGATAR. Tänä päivänä muistutatte meitä niin selvästi siitä hetkestä, jolloin ensikerran teitä nä'imme.
Nero, alttiiksi-antamus ja rakkaus, jonka aika oli pyhittänyt ja kunniantunto hillinnyt, kirkastivat hänen kaunista otsaansa ja hänen kyyneleistä kosteita silmiänsä; hänen suunsa oli valmis hymyhuulin tyhjentämään tuon katkeran kalkin. Hän ei enää ollut sama katukulmain runoilija, sama sukkela ilveilijä, jonka tämän kertomuksen alussa nä'imme lankeevan polveilleen Ludovik XI:nnen eteen.
Syötyämme panimme me oljille maata, mutta yksi meistä palasi huoneelle etsimään puukkoansa, jonka oli kadottanut, vaan tuli takaisin, huutaen yhtäpäätä; ja ladosta ulos syöstyämme kaikki kahdeksantoista miestä, minä samoin kuin toisetkin, nä'imme vintti-koiran makaavan pitkänänsä pöydällä, jossa me juur'ikään olimme illallista syöneet.
Niin matkasimme monta tuntia, saavuimme vihdoin noille hajalla oleville kallionkatkelmille, joista Ingnutu-harju alkoi ja nä'imme tuon punertavan vuorenharjan ylpeänä kohottavan päätänsä ylitsemme.
CAESAR. Tervetullut! Kirjeesi meitä pidätteli, kunnes Nä'imme pettymykses suuruuden Ja viivytyksen vaaran. Huolet' ollos!
Ja eikö hän nyt tuolla toisella puolella pihaa, sininen vyö hartioillaan, valjasta re'en eteen yhtäläistä kummallista itikkaa, kuin viime yönä nä'imme, silloin kun nuo linnunkotolaiset, tai mitä lienevät olleet, kävivät ?" "Ja kun sinä pelossasi luulit koko sotajoukon menninkäisiä karkaavan päällemme, ja vähissä hengin tulit turmelemaan hyvää yö-untamme.
"Niin", Villon sanoi, joka sen oli ymmärtänyt, "aivan niin, se oli augustinolais-munkki, jonka nä'imme tuomiokirkon portailla." Sitten kääntyen Fridolin'in puoleen: "Sanoppas minulle, nuori ystäväni, missä iässä hän näyttää olevan?" "Enintäin neljänkymmenen vuoden iässä. Kaksi-toista vuotta minä hänen olen tuntenut, siitä päivästä asti, jona hän henkeni pelasti." "Ja kuinka se tapahtui?"
Jalkamatkallamme Tihvinasta Uuteen Ladogaan nä'imme Säsin ja Wolhovan varsilla paljon sellaisia kukkulapäitä hautoja. Vanhan Ladogan vieressä oli suurin, korkeampi nä'öltänsä kuin kylän kaksinkertaiset tuvat. Uudesta Ladogasta läksimme Kanavata myöten Päähkinälinnaan ja siitä Nevan höyryaluksella Pietariin kolmannen kerran.
Valtaneuvos Köppen lahjoitti meille paljon pieniä kirjoja kertoelevia sekä vierassyntyisistä kansoista Wenäen maalla, että vanhan aikuisista hautakummuista. Siellä ja täällä on vielä joitakuita pienempiä ryhmiä. Kaikki nä'imme niin varsin keveästi Herra Köppenin toimittamalta väritetyltä kansalaiskartalta.
Päivän Sana
Muut Etsivät