Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. kesäkuuta 2025
Norjalainen professori Gerhard Gran sanoo siitä: »Pascal on henkilöiden historian merkillisimpiä ilmiöitä, sellaisen persoonallisen suuruuden ympäröimä, jota kaikkien täytyy kumartaa. Se, joka lähestyy hänen ajatusmaailmaansa, paljastaa väkisinkin päänsä kuin kirkossa.
Vuodet palasivat, lapsuudenkin vuodet ja he katselivat häntä isoisän ankarilla ja lempeillä silmillä. Miksikä juuri nyt muistui hänen mieleensä talviaamut, jolloin isoisä ja norjalainen vieras seisoivat kirjoituspöydän ääressä keskustellen.
Kapteeni oli amerikalais-irlantilainen, ensimmäinen perämies oli mexicolainen, toinen perämies saksalainen, kokki ranskalainen; matruuseista oli yksi italialainen, kaksi kreikkalaista, yksi turkkilainen, kolme englantilaista, yksi norjalainen, yksi ruotsalainen, kaksi tanskalaista sekä yksi, nimittäin minä, suomalainen, kaksi neekeriä, kaksi spanialaista, yksi portugalilainen ja vielä kuusi miestä, joiden kansallisuuden perille en päässyt.
»Eihän hän ole mikään oikea sosialisti,» huomautti eräs norjalainen ystäväni, joka oli ollut kanssani prof. D:n kodissa, »sillä eiväthän sosialistit välitä isänmaastaan, sen muistomerkeistä ja laitoksista niin mitään.» »Kyllä hän sentään on», vakuutin minä, »mutta hän on ottanut siitä sen, mikä on sen ydin: pienten kohottaminen, kaikille inhimillisten olojen hankkiminen.»
Noin sata virstaa ylöskäsin Omskista näin erään kasakkain kesäleireistä, joka turvemajoineen ja pajusta niottuine aittoineen näytti kaikkea muuta kuin sotaiselta. Norjalainen perämies, joka oli Kurbatoffin palveluksessa, sanoi nauraen: "Kuinkahan pitääkään kirgiisien olla pelossaan tuosta!" Irtish oli noussut äyräittensä yli, sillä oli kevättulvan aika.
Ei sillä ole, se on norjalainen ukko, isätön poika, päässyt jo pienenä merelle ja siellä kohonnut kapteenin arvoon. Mutta jos ukko testamenttaisi jollekin hyväntekeväisyyslaitokselle tavaransa ja jättäisi vain jonkun osan teille. Hm. Sitä hän ei tee. Merimies ei tiedä hyväntekeväisyyslaitoksista mitään.
Osasin lisätä: »Kapteeni sanoi laivan viipyvän neljä tuntia Haifassa.» »Elian vuori! Alttari polttouhrirovioineen!» huudahti norjalainen innoissaan. »Ja Galilea!» Miss Gundyn pää oli juonikkaan veitikkamaisesti kallellaan. Jättäen isänsä käsivarren hän lausui minulle: »Ja teistä me saamme hyvän oppaan ylös vuorelle. Jos minä väsyn, niin saan tukea teistä.»
Jos ruotsalainen tuli, hän oli Ruotsin alamainen, jos norjalaiset tulivat, hänkin oli norjalainen; hän tuli hyvin toimeen ja oli kaikissa asioissa jäyhä mies. Päivän samoiltuaan Pekkalainen seurueineen päätyi oikeaan aarniometsään, jossa ei näkynyt merkkiäkään siitä, että siellä oli ihmisiä koskaan käynyt.
Upserimme istuivat nuotiolla kanssamme, joita ei sentään meidän komppaniassa tällä kertaa ollutkaan muita kuin kapteenimme ja aamulla tullut Norjalainen luutnantti. Erittäin oli hupaista kuunnella tuon hauskan miehen, uuden tulokkaamme Norjalaisen luutnantin vilkasta keskustelua kaptenimme kanssa, kun he istuivat rinnakkain nuotion ympärillä.
"Siksi että minä tahdon niin!" tiuskasi hän, heittäen hetkiseksi tavallisen tylsyytensä. "Herrainen aika!" Neitsyt juoksi ulos porstupaan ja paiskasi paukkeella oven kiinni jälkeensä. "Ylpeä norjalainen veri alkaa heti kiehua, kun vaan suunsa avaa," mutisi hän. Pieni tyttönen seisoi nöyränä ulkona portaissa. "Pyyhi hyvin jalkasi ja vastaile nöyrästi ja kohteliaasti. Herra on ankara."
Päivän Sana
Muut Etsivät