Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. elokuuta 2024
Näin monta sanaa yhtä jaksoa ei ollut kapteeni vuosikausiin kiroomatta puhunut. Heikki oli pahasti loukkaantunut. Hän oli lentänyt päälaki edellä kantoon. Keskellä päälakea oli hänellä syvä haava; myöskin otsansa oli johonkin sattunut, sillä nahka oli siitä ikäänkuin viilletty pois, Vähemmistäkin kolauksista olisi mies pyörtynyt; saatikka sitten viidennellä toista oleva poikainen.
Mutta ymmärrätkö sinä myös, mimmoinen tämä nahka on? Simo tunnusteli sormin nahkaa ja sanoi: Hyvää on nahka. Sitä minäkin! Sinä pöllö et sellaista nahkaa ole nähnytkään. Se on Saksan nahkaa, maksaa kaksikymmentä ruplaa. Simo kävi araksi ja sanoi: Missäpä meikäläinen sellaista saisi nähdä. Niin juuri. Osaatkos sinä tästä nahasta neuloa minulle sopivat saappaat? Osaan, teidän armonne.
»Se nahka kyllä sen parkin tarvitsisi», hymyili vieressä seisova. Kalenius ei ollut mikään hätäpoika. Hän nousi uhkaavana ja kysyi nimismieheen kääntyen: »Kuinka täällä on oikeus nimismiehen läsnä ollessa tuolla tavalla uhkailla ihmisiä?» »Pidä suus kiinni!» ärähti Grönberg hiljaa, mutta sen kuitenkin suureksi riemukseen jotkut kuulivat. Hyvin jo näki minkälaiseksi päätös tulisi.
JUHANI. Parempi kuitenkin siellä kuin louhia västingissä vuorta; ja toiseksi, niin Hämäläisen ruskea nahka on tuuman paksu, niinkuin nähdään. NIMISMIES. Louhia vuorta västingissä! Miksi? JUHANI. Juuri te, herra, meitä sinne mielisitte kiskoa kilisevissä kahleissa. Ja mistä syystä?
Salaisen tunteen valtaamana meni Judith hänen luokseen ja aikoi paljastaa hänen päästään hatun, joka oli syvään painettuna. Mutta oi kauhistusta onnettoman Hutterin päälaesta oli nahka poisriistettynä. Myöskin Chingachgookiin ja Hurryyn, jotka saapuivat paikalle, tuo surkea tila, missä kuoleva vanhus oli, koski hellästi.
Ja vielä enemmän: hänen kasvonsa olivat niin laihat, ettei niissä ollut jälellä muuta kuin luu ja nahka. Keskitalo pelästyi ja tunsi samana hetkenä itsensä niin heikoksi, että sakset tärisivät kädessä. Hän ei ollut huomannut, että Helka oli tullut sisään. »Kyllähän minä tiedän minkätähden isä on niin laihtunut...» kuiskasi tyttö salaperäisesti aivan hänen korvansa juuressa.
Minä sitä olen semmoinen mies, että ketä minä kerran rupean puoltamaan, niin minä en sitte heitä kuin susi poikiaan, vaan minä puollan loppuun asti, vaikka nahka päästä lähteköön.» »Kyllä minä näin, että eipä voinut rovastikaan, ei pukin päitä, vaikka koetti urkkia kaikkia tietoja. Te vaan nauramattomasta päästä vastailitte.
On tämä kait teillekin kauhean suureksi rasitukseksi. Voi, hyvä isä, ei sitä usko kukaan, joka ei itse ole koetellut. Arvaa sen. Olette niin laihtunutkin näinä vuosina, ettei teissä ole paljon muuta kuin luut ja nahka.
Olisi... Mutta eipä sitä tapetakaan, puuttui Esa nyt asiaan viisaana ja toinen kysäsi: Mitenkäs siitä saadaan lihaa? Se vain kuolee itse, ja sitte nyletään ja suolataan lihat, selitti Esa hyvillään omasta viisaudestaan. Toinen oudosteli: Entäs nahka?
"Noh," sanoi Kenelm, "nyt minä todella alan uskoa, että olen tullut pois omasta itsestäni. Minä olen toisen miehen nahassa; sillä mitähän onkaan, kun asiaa oikein mietitään, nahka muuta kuin sielun verho, ja mitä on puku muuta kuin sopiva nahka? Jokainen säädyllinen sielu häpee omaa nahkaansa.
Päivän Sana
Muut Etsivät