Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. kesäkuuta 2025
Kattoa etsit suojaa ei saa särkevä pääsi, Nöyränä turvatteis käyt vielä sä vanhojen luona Kerjäten leipää. Mieroa kulkien kun matalaiseen krouvihin joudut. Aiheena pilkaksi oot, jota laskevat portot ja roistot, Kenties tuhlaamas tuhatmääräsi Laalage muistain Tarjoo juopunehin sekä kuivettunein käsivarsin Viiniä sulle.
Nyt hän on heikko ja kipeä heikko sekä ruumiiltaan että mieleltään, nyt ei hän paljon mihinkään kelpaa; ... mutta olkaatte malttavainen häntä kohtaan... Ah, minä tunnen että käyn katkeraksi, ja minun tarvitsisi olla nöyränä! Suokaatte minulle anteeksi!
Bertelsköld päästi miekkansa irti ja laski sen ääneti kuninkaan jalkain eteen. Ei ainoakaan juonne hänen kasvoissaan muuttunut, levollisena, kookkaana, nöyränä seisoi hän paikallaan, ja ainoastaan hänen mustat, kiiltävät silmänsä katselivat kuningasta yhtä haavaa leppeästi, surullisesti ja nuhtelevasti. Gyllenborg seisoi hämmästyksestä liikkumatonna.
Ja rientäen kiiruhtaa, Alas tarhaan astuvi uskaliaasti Ritar' uljas, vakaa Ja piiristä, miss' nuo hirviöt makaa, Hansikkaan ottavi rohkeasti. Ja vallasnaiset ja ylimykset Nyt kauhu valtaa ja ihmetykset, Ja nöyränä hansikkaan hän tuo.
Tyydy siis, oi suomenkansa, valmiiseen uskoon ja pureksi nöyränä isäsi peruja, niin mölysi lakkaa, sillä sen valmiin uskon avulla sinä saat oikean tiedon itsestäsikin, oi uskon-raadollinen! Aamen!
Valkosilmäiset kukkaset kirpoilevat sielussa, kun katsoo neitoja. Vai polvistuisiko maahan, kun ne neidot hiljaismielisinä astuvat ohitse, ja suutelisi nöyränä heidän pukujensa valkoista lievettä? Onko puhdas nostamaan silmänsä niiden neitojen silmiin?
Hän ei koskaan ollut halunnut sekaantua yleisiin asioihin, ja jos hän joskus oli käyttänyt hyväkseen vaikutusvaltaansa nuoreen hallitsijaan, oli hän tehnyt sen rukoillakseen armoa jollekin. Hiljaisena ja nöyränä oli hän saanut osakseen paljon kiitollisuutta, eikä hänellä ollut yhtään vihamiehiä. Ei edes Octavia ollut saattanut kadehtia häntä.
Hän ei pyydä keneltäkään mitään, hän palvelee kaikkia nöyränä kuin orja ja tekee hyvää kaikille.
No, koska sinä lupaat niin pyhästi, niin uskon sinua, sanoi hän hengelle ja nosti pullon veneestä maalle. Kalastaja aukaisi pullon suun ja savu kohosi jälleen ylös ilmaan ja muodostui jättiläismäiseksi haamuksi. Mutta hän seisoi nyt kalastajan edessä nöyränä ja kiitti häntä sydämellisin sanoin pelastuksestansa. Sitten hän heitti pullon kauaksi mereen, jotta se ei enää tuottaisi hänelle harmia.
Se oli äkillisen mielenliikutuksen ensimmäinen, luonnollinen vaikutus. Kuitenkin hän kristityn tavalla pysyi nöyränä ja Jumalaan luottavaisena, ja kuin vaimonsa ja Elisabet kehoittivat häntä samoin pakenemaan, vastusti hän lujasti ja jyrkästi sitä ehdotusta. "Ei, sitä minä en koskaan tee", sanoi hän.
Päivän Sana
Muut Etsivät