Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. kesäkuuta 2025
Hän oli haalinut eloa sen verran kuin hänen vähät varansa myönsivät. Niitä hän sitten naulottain ja leivisköttäin myödä kitkutteli, kiskoen kolmekymmentä penniä naulalta. Hänen luokseen oli tuo ukko mennyt saamaan velaksi jauhoja edes jonkunkaan vellin suuruksiksi. "Vai velaksi! Sinulla on entistäkin velkaa kymmenen markkaa ja nyt vielä velaksi. Millä luulet entisen velkasikaan maksavasi?
Sellaista ajatusta ei myöskään Naomilla ollut, joka koko nuoren sielunsa tulisella innolla rukoili isäinsä jumalaa. Monesti oli hän koettanut kääntääkin nuoria leikkikumppaniansa, mutta ainoa mitä hän voi vaikuttaa, supistui siihen, että myönsivät Jehovalle, Israelin Jumalalle, jumalallisuuden arvon.
Hän oli viehättävä keskusteluissa, iloinen tai sukkela, osaava soitannossa ja taiteessa ja kirjailia, jonka kaikki eteväksi myönsivät. Tämmöisenä hän olennossaan yhdisti kaikki ne taidot ja tavat, jotka parhaiten voivat saavuttaa Neron kaltaisen suosiota.
Vai onko, Simmias ja Kebes, jotakin muuta kuin tämä, jota meidän pitää tutkiman?" Molemmat myönsivät sen tämän olevan. "Hylkäättekö siis", kysyi hän, "kaikki edelliset väitökseni, vai myönnättekö muutamat, hylkäätte toiset?" "Muutamat myönnämme, toiset hylkäämme", sanoivat molemmat.
Muutamat eivät kuitenkaan uskoneet, että viiden tahi kuuden päivän kuluttua nähtäisiin eurooppalaisia. He halveksivat herkkäuskoisten nimeä, vaan myönsivät samalla, että "isäntä" teki siinä aivan oikein, kun hän täten koetti rohkeuttaa väkeänsä lupaamalla matkan pian loppuvan.
Molemmat miehet kääntyivät yhdessä Yrjönkadulle päin, missä professori Hemmerin asunto oli. Siinä oli komea pari. Sen myönsivät itsekseen kaikki vastaantulijat. Molemmat olivat pitkiä ja solakoita sekä ryhdiltään moitteettomia. Hart oli tummatukkainen ja tummasilmäinen, kasvot jokseenkin säännöttömät, mutta miellyttävät ja täynnä ilmettä.
Julia kysyi: "Eikö Arvidin puhe ole tuottanut teille tavattoman hyvää ruokahalua, joten toivotte aikaista illallista päästäksenne pikemmin maata?" Tämän kaikki myönsivät. Eräänä päivänä kun Julian kanssa istuin työskennellen auaistun akkunan ääressä, ruusukasvi oli välissämme olevalla pöydällä ja me kauan olimme istuneet ääneti, sanoi Julia: "eikö sinun mielestäsi?" ja samassa hän vaikeni.
Hän ei saanut puhuneeksi loppuun saakka, vaan keskeytti yht'äkkiä ja peitti uudelleen käsillään kasvonsa. Robert kiersi käsivartensa hänen kaulaansa ja veti hänet luokseen, niin kiihkeästi kuin voimansa myönsivät.
Kiihkoiset piispalaiset ja presbyteriläiset tulivat yhtä suvaitsemattomiksi kuin paavilaiset, ja tuskin myönsivät mitään sieluni pelastusta mahdolliseksi kirkkokuntansa rajojen ulkopuolella.
Nuori mies voipi oppia, kun hänellä on hyvä muisti, huomautti kirkkoherra. Niin, hänellä on hyvä muisti, hän voipi oppia, myönsivät muut. Jos hän ei ole riivattu fennomaani, teroitti herra kirkkoherra, joka oli kotoisin eteläiseltä Uusmaalta. Mutta silloin ! Mutta silloin! säestivät muut. Siihen päättyi herrojen keskustelu herra Kehnolin'ista.
Päivän Sana
Muut Etsivät