Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. lokakuuta 2025
Murhaaja tuomitaan mitä kovimpiin, häpeällisiin ruumiillisiin rangaistuksiin, ja nyt johtuu mieleeni, että tohtori sanoi erään upseerin nimen, joka oli ollut kaleeri-orjana kymmenen vuotta sen tähden, että hän kuolettavasti oli haavoittanut vastustajansa eräässä muuten kunniallisessa kahden-miekkailussa.
Samassa tuli poika ja käski Eliasta ulos. Emma oli yksin. Haa puhui hän itsekseen Elias, et sinä tiedä ketä syleilet, et sinä tiedä että vaimosi on murhaaja, että hän on mustilaistyttö. Sinä vaadeit minun sanomaan sukunimeäni; semmoista ei ole minulla omaa koskaan ollut ... ha ... ha ... minä sanoin kuin kysyit, minä sanoin Lind sinä vaalenit ... ha ... ha ... ha.
"Murhaaja, kamala murhaaja!" huusi isäni, että marmoriset seinät kajahtivat sitte kuului kauhea melu. En vielä tällä hetkelläkään käsitä, miten melkein kauhistuneena pelosta jälleen pääsin ylös toiseen kerrokseen, tiedän vaan, että minusta tuntui kuin olisi tuulispää minut saavuttanut ja heittänyt minut rappujen juurelle, jossa tumma esine makasi liikkumatonna myttynä lattialla.
"Herraseni on kiertänyt ravintolan taakse, hän tuntee lyhimmän haudoille vievän tien, menkäämme hänen perästään ja tehkäämme joutuisasti tehtävämme," leveäharteinen murhaaja sanoi käheällä, usein tuskin kuuluvalla äänellä, joka tuntui Kleasta vielä inhottavammalta, kuin hirviön kasvot. "Että hän kuulisi meidän tulevan, sinä sen hölmö", toinen vastasi.
Sitte sen ajan on äite Pentinpoika, ennenkään ei erinomaisen lempeä, muuttunut oikeaksi pedoksi; hän kutsutaanki 'kärmeeksi'. Hän on se ainoa pitäjäässä, kun vihaa miestäni, ja vaan sentähden ettei mieheni anna jokaisen kuolevan, jonka tykö kutsutaan, ripittää itseänsä ja tunnustaa ehkä jos olevansa pojan murhaaja.
Nyt on tunnustus vierittänyt tämän raskaan kiven sydämeltäni, suokaa minun lopettaa kertomukseni, joka koskee niin likisesti teitä. Armahtakaa sitte minua, vanhaa harmaapäätä syntistä, ja pistäkää miekka rintaani, sillä minä olen ettekö kauhistu tätä kuullessanne? minä olen ryöväri ja lapsen murhaaja!" "Taivaan Jumala!" huusi Akselinpoika, peittäen kasvojansa käsillään.
Nuoret katselivat kummissaan tuota rauhallista miestä, joka oli ollut kerrotun tihutyön näkijänä ja Jeanne kysyi: Entäs murhaaja? Paoli Palabretti yski kauan ja jatkoi sitten: Hän katosi vuoristoon. Minun veljeni tappoi hänet seuraavana vuonna. Tiedättehän veljeni, Philippi Palabrettin, rosvon? Jeanne säpsähti: Teidänkö veljenne? Rosvo?
Ja vähitellen alistui Morange, sana "murhaaja", jota hän hullun itsepäisyydellä oli toistellut, tuli yhä harvemmin hänen huulilleen ja nyt kuului se vaan pelkkänä kuiskauksena, jonka kyyneleet tukahduttivat.
"Ole vait!" vastasin mielessäni ja pistin rohkeasti marjan suuhuni, ajatellen kuin ennen lapsena, että "yhtä vattua se on vatun matokin." "Murhaaja!" kuiskasi silloin omatuntoni. Sain sellaisen pahoinvoinnin kohtauksen, että siinä menetin entisetkin syönnökseni. Nahkaa minussa ei ollut. En näet kyennyt enää sängystä nousemaan ja pakenemaan eläimiä. Oli niitten pahin aika, elokuu.
"Niin on kyllä, mutta viisi puntaa on huono palkkio, kun on vaarassa saada puukon kurkkuunsa. Tämä vanki ei ollutkaan mikään tavallinen mies. Hän on niitä, jotka eivät pelkää mitään." "Kuka hän sitten on?" "Selden, Notting Hillin murhaaja."
Päivän Sana
Muut Etsivät