United States or Ghana ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mitenkä minä saisin ruveta lukemaan? Muistatko muona-Matin Jojua? Kyllä, hän muutti Helsinkiin. Niin, ja lankoni, rehtori Mellilä, on ottanut hänen kasvatikseen, ja tahtoisi vielä ottaa sinunkin. Joju on hänelle puhunut sinusta. Rehtori valmistaisi teitä molempia kouluun, ja tulevana kevännä saisitte suorittaa tutkinnon.
Ja kun sitten vielä on perunamaata, niin siinä jo on särvintä sen verran kuin meikäläiset tarvitsee. Lapsetkin suuressa kaupungissa joutuvat kaikenlaisiin viettelyksiin. Oli mit'oli mutta kyllä sinne muutamme. Katsokaa, äiti, miten suuria mansikoita olen löytänyt niitynpientarelta! No katsoppas vain Sakkia, niitä varmaan on koko kannu! sanoi muona-Matin vaimo. On kyllä.
Mitä hänellä nyt lienee sanottavaa... Solmia, vie Mandalle hänen kirjeensä; tuon toisen saa lukkari kirkolla antaa omistajalleen. Provasti rupesi lukemaan kirjettään ja huudahti hetken perästä: No kummallista, muistatteko tuota muona-Matin väkeä, joka Helsinkiin muutti? Heidän poikansa on lankoni ottanut kasvatikseen.
Oohoh, eikö suutarin Sakki miestä metsän elävästä erota? Noh, kun olisikin ollut mies, mutta olipa pieni muona-Matin Joju vain. Marjassako sinäkin olet? Marjassa niin. Mutta ne ovat niin hemmetin raakoja vielä, eikä niille herroille pahuuksille raakilat kelpaa. Hyi, Joju, kuinka tuolla tavalla kiroilet! Mitä kiroilen? Enhän minä ole kironnut. Olet hyvinkin, ja vieläpä kaksi kertaa.
Ei meillä tosin suuria varoja ole, mutta aina Jumala sentään on huolen pitänyt. Se siinä nyt on, että pojalla aina on ollut kova halu lukemaan, ja hän olisi nyt jo niin menossa että kylläkin. Kyllä minä pidän suurena onnena sen, että hän pääsee lankoni luo. Poika puhui, että muona-Matin Joju myöskin on otettu samaan paikkaan, ja se oli suuri veitikka, koko poika.
Mikä on talon numero? Ei hän muista, mutta jahka lähdemme pois, niin minä saatan häntä ja katson, mikä se on. No mitä tuo poika itse tietää, jonka puhemies sinä olet? Mikä nimesi on? Muona-Matin Jojuksi minua maalla nimitettiin, mutta isäni on muuttanut tänne kaupunkiin, eikä hän täällä mitään muonaa saa. Eikö sinulla mitään sukunimeä ole? Ei sukunimeä, mutta kyllä minulla liikanimi on.
Hei heli laa! Joju myöskin läheni kotiansa, ja katseli tavan takaa marjojansa. Kauniimmat hän nyyppäsi suuhunsa: "saatanhan syödä muutaman marjan, mitäpä sillä väliä on", tuumi hän. Mutta marjat vähenivät vähenemistään. Tuossa oli muona-Matin mökki. Joju meni tupaan. Siellä oli silakkaa ja leipää pöydällä sekä piimää läkkituopissa.
Sakki juuri vast'ikään sanoi, että muona-Matin Ruskanen tuolla portin takana ammuu, ja minä käskin hänen laskemaan sen karjapihaan, siksi kunnes hän joutuisi saattamaan sitä kotia. On niistä elävistä se vastus näin kuumalla varsinkin, kun kärväsparvien hätyyttämänä juoksevat minne milloinkin. Mutta millä tässä köyhä eläisi, jollei maitotippaa olisi lapsilleen antaa?
Illalla kotia palattuaan ei hänellä ollut muuta kuin yksi ainoa lehti myymättä. Poika olikin niin väsyksissä, ettei joutunut rahojaan laskemaan, vaan pyysi vähän ruokaa, ja meni syötyänsä olkivuoteelleen kammarin-nurkkaan maata. Entisen muona-Matin huone oli jotenkin iso, mutta hyvin rappeutunut, ja siellä oli moni muukin, kuin Matin perheen jäsenet, saanut yösijansa.
Vai niin, no annappas kuulla nimesi. Jojun silmät vilkkuivat nyt oikein veitikkamaisesti, kun hän vastasi: Kansakoulussa minua sanottiin aika veitikaksi ja kylän muijat nimittivät minua muona-Matin poikaveitikaksi. Onhan minulla siis liikanimi. No pistetään tänne paperiin nimesi sitten. Joju Veitikka, ehkäpä olet hyväkin lehtiä myymään. Oojah, kyllä sen saatte nähdä.