Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. kesäkuuta 2025
Oliko tämä se morsian, minkä Herra oli hänelle aikonut, oliko tämä se nuori tyttö, joka antaisi hänen maistaa naisen myötätuntoisuuden, naisen rakkauden taikavoimaa, johonka hän uskoi lapsen halveksimisella ja miehen kiihkeällä ikävöimisellä.
Minä odotin perinpohjaista kertomusta häistä: kuinka siellä kaikki kävi, miten morsian oli puettu, mitä vierailla oli yllään ja mitä siellä oli ruokana. Se on toki jotakin, mitä voi ymmärtää ja johon käy käsin koskeminen.
Katrista oli tullut ihana, punaposkinen neitonen, ja Niilo ja Yrjö olivat raikkaita, pulskia nuorukaisia. Lapsellinen ystävyys oli Niilon ja Katrin välillä muuttunut rakkaudeksi, ja puoli vuotta oli Katri jo ollut Niilon kihlattu morsian. Mitä Yrjö tästä ajatteli, sitä ei kukaan tiennyt, mutta aina siitä ajasta oli hän muuttunut umpimieliseksi ja hänen muotonsa oli käynyt synkeäksi.
Kovin tulee tästä morsian paran sydän raskaaksi; hän itkee ja valittaa katkerasti: »Toisin tiesin, toisin luulin, Toisin toivoin tuon ikäni: Käkesin käkenä käyä, Kukahella kukkuloilla, Näille päivin päästyäni. Enpä nyt käkenä käyne, Kukahelle kukkuloilla; Olen kuin alli aallokossa, Tavi laajalla lahella, Uiessa vilua vettä, Vettä jäistä järkyttäissä!»
Sattuipa kuitenkin kerran, että muudan morsian alttarin edessä papin kysymykseen, tahtoiko hän ottaa tämän N. N:n aviomiehekseen, suoraa päätä vastasi: "En." "Sitten en saata teitä vihkiä," sanoi pappi. "Saatat kyllä," sanoi morsian, "minä arvelin, että kysyisit sitä minulta vielä toistamiseen." Mutta Lailassa ei ollut mitään teeskenneltyä ujoutta.
Ja se kuinka nyt kuohuu nuoruuttaan, Kuni kihlattu morsian. Vapautta se häiksensä valmistaa, Tulevaisuuden juhlahan. Sitä varten kansa nyt kilvan käy Isänmaallensa uhraamaan, Valon liedellä nuoriso valmistuu Toivon-aikoja ohjaamaan. Nosta, nosta jo henkesi kahleistaan, Satavuosia sortunut! Kansa yksi on Suomessa, yhdellen Voiton-arpa on langennut.
Toimetonna ja levollisna, hiljaa käsiään nykertäen, hiljaa nyykyttäen päätään siihen suuntaan, minne morsian ja sulhanen olivat ajaneet, seisoi haaveksiva vouti maantiellä.
Hän lausui: "Ronald, sun kaltaisesi Hän naipi vaan vertaisen. Mitä sukua on tämä morsiosi, Missä koti tään neitosen? "Minkä huomenlahjan hän sulle toi, Tai millä hän lumosi sun, Kun kaunis ja urhokas ritari Nai noidan näin riivatun?" Ja herrat nauroi, mutt' morsian Hän katseli vieraihin; "Te vapisisitte, jos isäni Nimen teille ma sanoisin.
Maria Kirilovna nousi eikä vastannut mitään. Ovi avattiin. Morsian on valmis, sanoi nainen Kirila Petrovitschille, käskekää tuoda vaunut. Jumala olkoon kanssamme, vastasi Kirila Petrovitsch ja ottaen pyhäinkuvan pöydältä jatkoi vapisevalla äänellä, tule luokseni, Mascha, minä siunaan sinut, Tyttö-raukka lankesi isänsä jalkoihin ja nyyhki, Isä ... isä! huusi hän itkien, mutta ääni tukahtui.
Sinullahan on morsian vuorten toisella puolen Danubiuksen luona. "Luulet tietysti hänen heti huomaavan, jos olet täällä katsellut roomalaisneitosen sysisilmiin. "Ja tietysti luulet silloin olleesi uskoton. "Ystäväni, sinä olet kovin nuori. "Ei, ei, älä ota pahaksesi. "Minulle se on yhdentekevää. "Sinä olet hyvä toveri ja tulet aikaa myöten vanhemmaksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät