Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. kesäkuuta 2025
Jos joku niissä tapasi jonkun miellyttävän paikan, luki hän ääneen, ja kohteliaasti huomaavaiset kuulijat tervehtivät häntä hyvittelevällä muminalla. Muutamia sanomalehtiä oli hajallansa sohvilla, mokomia englantilaisia ja amerikalaisia lehtiä, jotka aina näyttävät vanhoilta, vaikkei niitä olisikaan vielä auki leikattu.
Sen jälkeen iski hän rautakangen palkkien väliin ja alkoi vääntää lattialautaa irti. Aika jykeviä nauloja, huomautti hän, kerrassaan vahvoja... Mokomia käyttää harva rakennusmestari... Eikä kukaan osta niin kalliita lukkoja ja puomeja kuin rouva Kron-vainaja... No, nyt on palkki irti.... Mikä piru se oli?
Sievä suunsa, jonka päällitse kaksi suurta, mutta huolellisesti kammattua, viikseä levisi, näytti tottuneen ainoastaan komantamaan. Koko vartensa ilmaisi ankaruutta ja sotaista kurjuutta. Papin sydämelle ei juuri tuntunut hyvältä ajatellessaan, että hän rauhallisessa asunnossaan suojeli mokomia vieraita.
Uh, mokomia keittiövertauksia, sanonet sinä tuskastuneena! Mutta kukin valitsee vertauksensa oman ammattinsa alalta. Sellaista on enimmäkseen ollut koko minun kynäilyni; erotus vaan oli se, että ommellessa, kehdon ääressä ja keittiössä monta kertaa runouden perhoset liehuivat ja ne voi saada käsiinsä, mutta kun lukee ääneen kaikenkaltaisia kirjoja, niin ei sellaista saata tapahtua koskaan.
"Mahdotonta!" huudahti Zayda prinsessa; "ilkeä kirkuja, joka loruaa muutamia sanoja ilman mitään järjestystä; houru mokomaa otusta suvaitsee." "Panenko noutamaan marakattia Gibraltarin kalliolta, että se teitä ilveillään huvittaisi?" "Marakattia! hyi!" huusi Zorayda; "tuota ihmisten iljettävää osottelijata; minä vihaan mokomia eläimiä."
Te näette sitä joka päivä ja juuri sentähden että joka päivä näette sitä te ette sitä ajattele. Mokomia ovat ihmiset: he ihailisivat aurinkoa ellei aurinko joka aamu palajaisi. Sinä olet oikeassa, sanoi Abdallah, tässä on maan alla vettä, kenties joku kaliifin entisistä kaivoista. Kuinka sen sais tietää? kysyi ontuva.
Vaikkapa nämä kulkupuheet näyttivät Laurista kummallisilta ja epäiltäviltä, ei hän kuitenkaan uskaltanut näyttää haluansa saada tarkempia tietoja niistä jutuista, jotka kerrottiin tästä, hänen pahaa omaatuntoansa uhkaavasta ilmiöstä, ja hän koetti kylmällä ja uhkealla epäilyksellä kuunnella kertomusta, jonka jälkeen hän teeskennellyn rauhallisena moitti niitä, jotka uskoivat mokomia taika-uskoisia juttuja.
Koristettuna niin kuin muinoin Endringenin häissäkin, tuli hän kammiostaan alas. "Mitäs tuo nyt on? Mitäs sinä olet niin pönäkäksi laittaunut?" huusi Rosel suutuksissaan ja rauhattomana sulhasen pitkällisestä viipymisestä. "Mitäs olet pannut päällesi kaikki rikkautesi? Sopiiko piian kantaa tuommoisia koristeita ja mokomia muistorahoja? Pane paikalla ne pois!"
Sprengtport oli noussut, mutta nämät sanat kuullessaan vaipui hän alas ja sanoi: Siis oli se viekotellut Mariankin. Oi, pyysi Attila, älkää puhuko niin. Mikä muu olisi häntä viekotellut kuin korkein elämässä! Parasta on, että majuri jättää tämän linnun minulle, keskeytti Löfving. Ei sovi, että mokomia poikia kiertelee leirissä. Attila vastasi kylmästi: Ei ole tarvis jättää minua kellekään.
Päivän Sana
Muut Etsivät