Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 29. kesäkuuta 2025


Suuri Hermes, olet luvannut minulle vielä kaksikymmentä vuotta elinaikaa.» »Niin olen», egyptiläinen vastasi, »niin olen luvannut. Mutta, nainen», hän lisäsi kohottautuen käsivartensa varaan ja tarkasteli uteliaana toisen piirteitä, »sano minulle, minkätähden sinä oikeastaan haluat elää! Mitä nautintoa löydät elämästäsi

Ja'a siis perintösi minun kanssani; minä olen sinun veljesi!" Sulttaani naurahti ja antoi hänelle erään kultapalan. Mutta ukko käänteli kultapalaa joka puolelle ja tarkasteli sitä hyvin. Viimein hän sanoi päätään pudistellen: "Veliseni, minkätähden minä saan ainoastaan yhden kultapalan, vaikka sinulla on kultaa ja hopeata enemmän, kuin sata kamelia voisi kantaa?

Ja kun ukko Koponen oli Juken isän ystävä, vanha hevoslanko ne olivat kerran vaihtaneet hevosiakin ja markkinoilla näkyi hänestäkin paljon pitävän, niin oli Jukella kuitenkin hämärä toivo saada Siiri kihloihinsa. Tuo toivo kuitenkin usein pimeni aivan mustaksi yöksi. Sitä ei hän itsekkään tiennyt, minkätähden se niin aina itsestään pimeni ilman ihtoaikojaan.

Jos kysyisin Senecalta, minkätähden hän puolustaa hyvettä, vaikka hillittömyys tekee ihmisen onnellisemmaksi, niin hän varmaankaan ei voisi antaa minulle järkevää vastausta.

Minä vakuutan teille, että se tunne oikein lepyttää minua ihmisiä kohtaan ja saattaa minun tyytymään kohtalooni. En voi selittää kuinka suloista se on, kun muuten alinomaa täytyy ärtyä ja suuttua noihin «niinsanottuihin Herramme taideteoksiin.» «Mutta hyvä ystäväni, minkätähden teette niin? Enimmät ihmiset ovat kuitenkin...»

Oh, Roman kaunottaret eivät ole ylpeät, eivätkä pöyhkeät. Jos vaan olet ilmestynyt forum'ille, sinä tuommoinen ylevä, jalo nuorukainen, ei tarvitse kysyäkään, eivätkö he sinuun tarttuneet, eivätkö kappaleiksi repineet niinkuin bakkantinnat Orpheuksen?" "Ah, Mesembrius, ei liimavirvellä kotkaa pyydetä." "Kyllä kai, kyllä kai! Minkätähden sinä olisit kotka enemmin kuin muutkaan.

Viimein rohkaisi hän mielensä ja virkkoi suuttuneena: Jos hän noin katselee minua, niin en minä voi soutaa. Minkätähden hän katsoo minua? Siksi, että olet niin kaunis. Niinkö hän luulee? vastasi tyttö niskaansa nakaten. Tietääkö hän, mitä äiti sanoi, kun olin pieni ja katsoin itseäni peilissä? Kissa on kaunis etkä sinä, sanoi hän.

Tunkeutua hänen huoneesensa, sanoi kardinaali, ja minkätähden? Epäilemättä tehdäksensä hänelle väkivaltaa, sanoi Athos; minulla oli jo kunnia ilmoittaa Teidän ylhäisyydellenne että heittiöt olivat juovuksissa. Oliko nainen sitten nuori ja kaunis? kysyi kardinaali vähän levottomasti. Me emme nähneet häntä, arvoisa herra, vastasi Athos. Ettekö nähneet häntä? Ah, hyvä! virkkoi kardinaali vilkkaasti.

Vinitius seisoi hänen edessään maahan tuijottaen Hän oli epätoivoissaan, häntä painoi syyllisyyden tunne eikä hän voinut käsittää, mikä jumala hänelle saattaa suoda anteeksi. Minkätähden Pomponiakin puhui hänelle anteeksiannosta, kun olisi pitänyt puhua kostosta! Pihaan ja pylväikköihin oli kerääntynyt joukottain väkeä.

Tyttö arvaa ihan oikein. Ei hän enää toista kertaa ennätä samaa ajatella, niin jo napsahtaa poskelle suutelo, napsahtaa toinen, napsahtaa kolmas ja kahden puristavan käsivarren välissä on tyttö. "Ai, kuin säikäytti toista heitä irti muuten minä! No no no ! minä huudan isää ja äitiä! Mutta minkätähden sinä niin kauvan viivyit? Eipä lauantainakaan luulisi joutuvan tyttönsä luokse."

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät