United States or Bahrain ? Vote for the TOP Country of the Week !
Minette taas kiinnitti paperille siellä näkemiään vanhoja linnoja, palmulehtoja, kokonaisia kaupunkeja ja kyliä käyttäen ahkerasti piirustuskynäänsä ja vesivärejä.
Minette astui pieneen huoneesen, jossa rouva heti tarjosi hänelle tuolin ja toi sitten viereisestä huoneesta toisen tuolin Frankille. "Saisinko tavata mr Rossiteria?" "Niin enpä tiedä; hän on kovin sairas.
Sitten oli hänen puolisollaan kuuluisana tiede- ja valtiomiehenä paljon edustusvelvollisuuksia ja paljon kansainvälisiä tuttavuuksia, joita koska tahansa saattoi saapua taloon. Entä kaikki ne taiteilijat, joita Minette Donner suosi ja avusti. Hän auttoi meidän nuoria maalarejamme m.m. siten, että hankki heille työtä.
Lääkäri viittasi sitten hänelle ja pian astui Minette poikansa kanssa sairaan kammariin. Tämä huone oli muutoin edellisen kaltainen, mutta tästä puuttui uuni, ja lattiana oli pelkkä maa-pohja, jolla siellä täällä näkyi lunta. Vuoteen pääpuolessa seisoi maalaamaton puutuoli, ja sillä paloi perunaan pistetty kynttilä.
Punastuvin poskin ja sanaakaan virkkamatta ojensi hän sen rouva Tourtelotte'lle. "Onko tämä tosiaankin teidän omaa työtänne?" Minette nyykäytti myöntyväisesti päätään. "Sangen kauniisti tehty! Kyllä minulta työtä saatten rouvaseni... Kuinka pitkä aika on siitä kuin tämän valmistitte?" kysyi ranskalainen rouva yhä tarkastellen kaunista ompelusta. "Seitsemän vuotta", änkytti rouva Rossiter.
Ja kaikkea tätä hallitsi Minette rouva. Hän oli se akseli, jonka ympärillä kaikki pyöri ja joka piti kaikki nuo eri ainekset koossa, niin että siitä syntyi miellyttävä kokonaisuus.
Talon numeroita oli mahdoton eroittaa ja vasta useammasta talosta tiedusteltuaan, pääsi hän määräpaikkaansa. Hän kolkutti erääsen oveen, jonka hänelle avasi nuori sievän näköinen nainen. "Asuuko mr Rossiter täällä?" änkytti Minette. Nainen epäili kotvasen, mutta vastasi sitten: "asuu, astukaa sisään!"
Osoitteeksi siitä miten rakas ja kunnioitettu tämä isä oli ollut, mainittakoon, että vaikka hän jo useita vuosia oli levännyt turpeen alla, valittiin hänen tyttärensä Minette siitä huolimatta yleiseksi seppeleensitojaksi maisterinvihkiäisiin v. 1869. Seuraava ankara isku oli hänen sulhasensa, tri Enebergin kuolema.
Juuri tuo nopeus, joustavuus ja toimeliaisuus oli niin miellyttävä piirre Minette Donnerissa. Hän ei lykännyt asiaa, jonka näki hyväksi ja kannattamisen arvoiseksi, kaukaiseen tulevaisuuteen, vaan kävi siihen heti kiinni. Ja itsellään hänellä myöskin aina oli paljon aloitteita, jotka hän tahtoi saada toteutettua. Ei hän silloin laskenut aikaansa, ei vaivaansa, eikä menojaan.
Mutta tämä taiteellinen silmä, muoto- ja väriaisti vaikutti, että Minette aina osasi luoda kauneutta ympärilleen, että kuvaamataiteet ja yleensä Suomen nuori taide aina oli hänen huolenpitonsa esineenä.