Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 10. heinäkuuta 2025


Mihin Pekka aikoi mennä, sitä hän ei vielä itsekään ollut päättänyt, mutta monet ajatukset pyörivät päässä. Rahat, jotka hän oli saanut malmin murtamisesta, olivat panneet hänet miettimään, ja vielä enemmän hän oli ruvennut miettimään niitä rahoja, jotka oli saanut pukinsarveen kätketyistä helmistä, joita ei olisi ikinä arvannut niin kallisarvoisiksi.

Surun johdosta he tulivat vetäytyneeksi pois seuraelämästä, ja tohtorin tavat muuttuivat huomattavasti. Tähän aikaan he myöskin rupesivat miettimään maalle asettumista. Ja sitte tuli muutto. Tässä pienessä maalaiskodissa syntyi Oskar. Hän sai Ainan äidinrakkauden puhkeamaan koko voimassaan.

Kerran kysyi kotka korpilta: sanos, korppi, mistä se tulee, että sinä elät kolmesataa vuotta, mutta minä ainoastaan kolmekymmentä kolme? Siitä se tulee, vastasi korppi, että sinä juot tuoretta verta, minä raadoista elän. Kotka tuosta miettimään ja päätti kuin päättikin ruveta hänkin syömään raatoja. Lensivät he sitten yhtenä, kotka ja korppi.

Mitään vastausta ei "aparaatista" kuitenkaan kuulu ja onhan luonnollista, että naapurimme ei voi käsittää, mikä meillä on tarkotuksena. Täytyy siis ryhtyä miettimään muita keinoja. Mieleeni muistuu, että Jussi V:n päällä kuudennessa kerroksessa asuu myöskin joku suomalainen. Olemme sen muutamia päiviä sitten kuulleet Solovjovilta. Ja tämä suomalainen jonka nimeä en vielä tiedä osaa naputtaa.

Mutta ei ollut sitten mitään jota olisi ruvennut miettimään ja ajattelemaan. Oli niin ikävä, eikä koskaan ollut näin tyhjältä tuntunut. Minkähänlaista oli keskikaupungilla? Viime jouluna hän oli ollut kipeä, niin ettei hän silloin ollut katsomassa, eikä hän sitä edellisistä muistanut muuta kuin paljon kynttilöitä ja kimaltelevan kuusen.

Mutta kun Ilmarinen oli väsynyt siveellisen mallikelpoisuuden tavotteluun ja huomannut, että se oli tyhjää, silloin hänen mielensä kääntyi näihin yöllisiin havaintoihinsa ja hän rupesi niiden johdosta miettimään. »Koska olemuksessani piilee tuommoisia salaperäisiä mahdollisuuksia, tahdon ruveta niitä tutkimaan ja kehittämään.

Oi suurta armoa JumalanHanna ei kysellyt enää mitään, jäi vaan miettimään, mistähän Antti on saanut tuon uuden mielen, ja joku kyynel aina silloin tällöin vierähti kasvoille. Kysyi hän viimein: »Eikö sinusta kuitenkin ole hyvin paha, kun täytyy lähteä vankeuteen?» »Hanna kulta, älä huolehdi», huudahti Antti, »minulle on vaan ilo siitä.

Samassa hän rupesi miettimään, mahtaisiko Lygia kiittää häntä hänen menettelystään Chilonia kohtaan. Oppi, jota Lygia tunnustaa, käskee antamaan anteeksi, ja kristityt olivat antaneet anteeksi rikoksia, jotka olivat ansainneet paljoa kovemman koston.

Asia alkoi tuntua varmalta, ja minä kiiruhdin kulkuani samaan suuntaan, melkein riemuiten siitä salaisesta toivosta, että saisin nähdä heidät siellä ja näyttäytyä hyvin välinpitämättömältä ja kylmältä. Matkalla pysähdyin miettimään eivätkö he ehkä voisi olla Kaisaniemessä. Olin jo kääntymäisilläni sinne päin, kun samassa huomaan hänen tulevan aivan toiselta suunnalta kuin olin odottanut.

»Silloin on rintatauti pahalla puolella, kun ihminen alkaa hikoillavälähti hänen mieleensä kuin kuolemantuomio. Hän tunsi värisevänsä vilusta. Mutta hän huomasi samalla, että ulkona pihalla paistoi kesäinen aurinko. »Menen vähän päivänpaisteeseen lämmittelemään ja miettimään mitä on tehtävä», ajatteli hän. Hän oli niin heikko, että jaksoi vaivoin pihalle saakka.

Päivän Sana

vaadittaessa

Muut Etsivät