United States or Bahamas ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ponnahtaa äkkiä istualleen: Parjausta, parjausta! Kaksikymmentäviisi vuotta...? Se on vale! Kuka uskaltaa minun työni särkeä? Pui nyrkkiä: Veenit, veenit, te Mervian kirous! Mutta tänään se on tapahtuva... Mervian päivän koittoa ei kukaan voi sumentaa! Vaipuu taaksepäin, kuin haaveillen: Ja merviläisyyden ihana puu kohoaa suurena ja mahtavana Rajakorven väkevästä mullasta...
Mervian soissa makaa kirot ja sieltä ne sumuna nousee, nousee, nousee! Tulee kiivaasti kunnaalta alas, menee oikeanpuoleiselle tielle. MERTSI Vavisten: Se oli kamalaa! URDIS Tämä on kauhistuksen päivä! EILA Kaikki hornan henget ovat valloillaan! URDIS On hiipinyt ylös kunnaalle: Jumalat! Urmas on noussut uhrikivelle! EILA Rientää Mertsin kera ylös: Kuinka hän uskaltaa!
Sen huikaisevassa valossa viha sammuu, taistelu raukee, kaikki kehno karisee kansa elää! Kaukaa kuuluu voimakkaita riemuhuutoja. Kuuletteko, kuuletteko Mervian tulevaisuuden ääniä! Niinpä huutakaa, en tahdo kauemmin pidättää. Eläköön Mervia, uutena, lujana, kirkkaana eläköön! Kohottaa kätensä ja huutaa, mutta kaatuu äkkiä suulleen, kirkas verisuihku ruiskahtaa suusta lattialle.
Puhuu miehekkäällä, väliin värähtävällä äänellä: Niin, Merviasta olemme, ruhtinas siitä maasta, joka on niin paljon kärsinyt. Puhumme nyt suoraan. Kansa ei voi tätä kauvemmin kestää ... kauppareitit ovat Mervian viimeinen valtasuoni!
Ja vaikka se nyt on veeniläisyyttä vastaan, niin se kuitenkin sulkee ja lopulta itseensä sulattaa kaikki, veenit ja mervit. Ja niin nousee vapaa, voimakas Mervian kansakunta, jonka ei tarvitse kumartaa itään eikä länteen, vaan joka on kerran näyttävä mikä on Mervian miehuus ja ponsi! ORPA Hiljaa: Taivas suokoon, että niin kävisi!
URMAS Mervian uudeksi onneksi kohotan mervien karhun! Värähtäen: Ehompi entistään olkoon elämämme, ei niinkuin isännän ja orjan, käskijän ja käskettävän, vaan niinkuin kahden vapaan liittoveljen. Mitä tänään on vajaa, se huomenna täyttyköön sen jumalat meille suokoot! Terve! MERVI-NUORISO JA MERVI-KANSA Terve!
KOVAS Useat tosin nyökäyttivät meille päätä, mutta toiset istuivat muoto mustana niinkuin olisivat karpion karstaa syöneet. Ja Varsti, ovenvartija, kertoi että Lyhyt torventoitaus vanhimpainpirtin portailta. Kansa rientää pirtin edustalle. Valtaovi avautuu ja portaille astuu joukko vanhimpia, kahden soihdunkantajan seuraamana. Syvä hiljaisuus. VANHIMMAINEN Mervian miehet!
Kansan kokoontumispaikka Mervian valta-uhrilehdossa Laakso-Merviassa. Lehtoalanne, jonka oikealla reunalla on suurehko kivi, sen juuressa lähde ja takana puistikkoa vasemmalla liepeellä kunnas, jolla kasvaa tammia, tuomia ja pihlajoita. Taustalla maankenkä kohoaa loivaksi mäenrinteeksi punervankeltaisine petäjineen ja solakoine kuusineen.
Minä, elämästä irtileikattu, jäin eloon, koska Mervian tulevaisuus oli minulle liian rakas. Tahdon sinua muistuttaa siitä nuoresta miehestä, joka kerran lupasi tämän Mervian liittää lujaksi ja kokonaiseksi, mutta joka nyt seisoo sekasorron ja hajaannuksen keskellä, horjuen oman itsensäkin edessä.
Kääntyy kasvoiltaan lumivalkoisena vainajaan päin: Tulimme sinua vangitsemaan sinut vangitsi toinen voima. Kiitän teitä siitä, jumalat kiitän teitä siitä armon langasta, jonka minulle itselleni soitte... Läheltä kuuluu torventoitotus. Mervian päivä nousee!... Minun tehtäväni on loppuun suoritettu... Kaikki painuu kumpuun kansa elää!