United States or Maldives ? Vote for the TOP Country of the Week !
Nyt katsoi äiti osanotolla, kasvoille oli ilmestynyt harrastavaa eloisuutta. Ja ketä sinä ajattelet? Martti mainitsi. Tumma pilvi hyökkäsi äidin otsalle. Ja millä te Pihlajaniemen saisitte irti?
Päästäänhän tästä vähemmälläkin; eihän tämä minun asiani ole, enkä olisi ruvennut koko asiaankaan muuten, vaan kun Martti niin kovin hartaasti pyysi minua", alkoi Rehkonen tavallisella monimielisyydellänsä ja kavaluudellansa puhua. Kun Martti näki asiansa noin eduttomaksi kääntyvän, vetäysi hän huoneesta pois.
Se oli oppipoika sekin, Antti, saman suutarin luona opissa kuin Marttikin ja yht'aikaa maalta tullut. He olivat hyviä ystäviä. Olivat yhdessä ruvenneet kumpainenkin kellorahaa säästämään, vaikka Martti oli ennen saanut summan täyteen.
Martti silmäili majuria rukoilevasti, mutta tämä vastasi vakavasti: Sinä puhut paljasta pahaa päälliköistä, eikä todistuksena ole kuin tyhjät sanat. Kaiketi sinä siis olet nähnyt paljon huonoa ja petollista upseeristossamme, semminkin minussa, sillä toisin tätä ei voi selittää, kun sinä kerran olet kasvatettu minun talossani.
"Lapsinamme rakkaina tahdomme heitä molempia pitää ja mitä rikkoneet olemme, koemme hyvyydellämme tästä lähin heille palkita. Isännäksi ja emännäksi pääsevät he heti taloon. Ne kolmetuhatta markkaa, jotka lupasin, jos Martti naisi Susson, annan tässä nyt Ainalle, jonkunlaiseksi korvaukseksi niistä kärsimyksistä ja vaivoista, joihin olemme hänen saattaneet.
Siltä hänestä näytti, kun hän sitä nyt ajatteli, vaikka ei hän sitä eilen niin... Eihän hän ollut muuta kuin leikillä vain kysynyt, paljonko heidän kellonsa oli... Ja siitä ne olivat alkaneet pilkata ja kysellä koko eilisen iltaa ja tämän aamua. »Paljonko kellosi on, Martti?... Sano nyt meillekin, paljonko on kellosi'»
Mutta joka kerta, kun hän siitä puhui ja sitä ehdotti, moitti Martti häntä ankarasti. Semmoinen oli Jumalan kiusaamista, sanoi hän, se oli sitä vanhaa pakanallista ja paavillista taikauskoa, joka oli hävitettävä, juurineen nyhdettävä. Tultuaan kirkolle kuuli hän miehensä äänen heleänä ja voimakkaana siellä rippikoululaisille puhuvan ja istuutui rappusille odottamaan.
"On kyllä", vastasi Martti mestari mennen tulijalle vastaan, "kyllä se tämä on, mutta ei teidän sentähden tarvitse niin kohti kurkkuanne huutaa eikä suin päin sisään rynnätä; vai tullaanko sillä lailla ihmisten luo?"
Voi Leo parkaa, minkätähden houkuttelin minä sinua turmioon!" Leo käänsi nyt silmänsä merellepäin ja hiljainen huudahus joukahti hänen vaalenneilta huuliltansa. "Mitä se on?" kysyi Martti. "Katsokaat tuonne" vastasi Leo "tuolla heiluu venhe merellä, ja Elshöft soutaa sitä kiireesti laivaan päin."
Ikäänkuin rankkasateella parskui vesi kaikkialle, venhe vaapui väkevästi, ja syystä iloitsi Martti, ett'ei pursto ollut osannut venheesen. Tuskissansa puuskasi valaskala verensekaisen vesisoiton sieramistaan, ja sujahti salaman nopeudella veden alle, johon hänen vihollisensa eivät voineet seurata häntä, välttääkseen näitten turmiokkaita aseita.