Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025
Ja neuloi nyt itsellensä Margareetta vaatteita kankaasta, jota hän Ellin hienoista kutomista itsellensä ostanut oli, ja oli hän aina välillä Elliä hänen askareissansa auttamassa, ja tehin minä sillä aikaa Pekan kanssa yhtä ja toista puusepän työtä. Ja oli tämä aika erinomaisen suloinen ja myös herttainen.
Margareetta vaipui polvillensa äitinsä eteen. Hänen katseensa, hänen ristissä olevat kätensä rukoilivat, mutta hän ei taitanut sanaakaan virkata. Katariina rouva oli syvästi liikutettu. Ylpeä pää oli vaipunut alas. Nyt ojensi hän kätensä Margareetalle: "minä annan sinulle anteeksi, tee niinkuin toivot. Tulkoon hän puolisoksesi, jota paitsi minulla piankaan ei taitaisi ainoatakaan lasta olla."
Hennon hiljaisesti ja nöyrällä kunnioituksella vastasi Margareetta: "sanotaan, että korkea ja jalo nainen antaa mielellänsä kruununkin pois, rakastettunsa edestä." Kuningatar katseli ystävällisesti nuorta tyttöä. Tämä viittaus häneen itseensä näytti miellyttävän häntä.
Vielä hetken seisoi Margareetta vaiti, ja näytti hän nyt sellaiselta kuin ei hän koskaan olisi ajatella taitanut, että minä häntä totisella rakkaudella rakastaisin; mutta viimein laski hän kätensä minun käteeni sanoden, "en minä tiedä jos minä nyt oikein tehen, mutta koska minä tällä tavalla itseni suojelluksi luulen, niin minä itseni teidän turvaanne jätän."
Mutta jos hän on veljeni, opettajani, hän avaa eteeni kokonaisen maailman uusia ajatuksia ja mielipiteitä, joita en omin voimini milloinkaan olisi keksinyt. Nythän puhutaan rauhasta, ja silloin tulee Kaarle, ja silloin tulee Jumalan avulla kaikki hyväksi, sinullekin Margareetta, ja nythän olemme kotona! Olipa erinomaisen hauskaa päästä pois ikävästä Turusta, sen sotamiehistä ja melusta. Huh?"
Margareetta vaaleni enemmän ja enemmän mutta veisasi kumminkin vaaleilla huulilla. Näin minä myös hyvin keitä tuli, mutta tiesin minä myös ettei tässä mitään pakoon pääsemystä ollut. Siis olin minä nyt tämän sydämellisen toivomukseni täytetyksi saanut, että Margareetta minun vaimokseni tullut oli, jossa taas Herran Jumalan suuri, minulle aina niin erinomaisesti osoitettu armo selvästi näkyi.
Se oli sinne, kuin meidän pyrkimän piti, ja tunsin minä että vereni minun kasvoistani tätä ajatellessani poijes meni; mutta siinä samassa, ja niinkuin me siitä suostuneet olisimme, painoi Margareetta kätensä ristiin ja minä pääni paljastin, ja seisoimme me niin hetken rukoillen, ja sen äärettömän jäälakeuden ylitse haudan hiljaisuus vallitsi.
Kirjevaihtoon rupeemiseksi tässä asiassa vaaditaan ruhtinaan lupaa, eikä hän sitä luullakseni Juho veljen pyytäessä taida kieltää. Itse toivoisin saavani olla sanelematta tästä asiasta." Hetken mietittyänsä vastasi Juho: "uskallanko pyytää että sanoisitte sen miehen nimen, jolle Margareetta on kätensä antanut?" "Mauno Malm." "Tuo rohkea partiomies!
Margareetta asteli unelmiinsa vaipuneena, mutta Sesilia juoksenteli vilkkaasti tervehtimässä kaikkia mielipaikkojansa, etenkin kiiruhti hän rattoisasti lempipaikallensa, lehtimajaan ihan Pyhäjärven rannalla, jossa tumman sinisen järven aallot levollisesti lainehtivat rannalle. Siellä istui jo Margareetta vaipuneena ajatuksiinsa.
Oli Margareetta jo kuitenkin peljästyksestä pyörtynyt, jonka jälkeen minä hänen syliini otin ja metsän läpitse hänen pois kannoin, enkä minä uskaltanut seisahtua, että minä hänelle edes virvoitusta hankkinut olisin. Heräsi hän pian itsestänsä ja tirkisteli peljästyneenä minuun, ei tietäen mitä tapahtunut oli.
Päivän Sana
Muut Etsivät