Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. heinäkuuta 2025
"Niin, ja minä vielä sittenkin, jolla on ollut niin paljon vastoinkäymisiä maailmassa!" tuumi mummo. "Kyllähän niitä ihmisillä on vastoinkäymisiä, niin kauvan kuin elää", säisti mamseli. "Kyllä muutamat pääsevät kappaleen vähemmällä harmilla tämän maailman läpi", sanoi mummo ja vedet vyörivät hänen silmistänsä.
"Huomenna kait vaatteet vedetään?" kysyi mummo. "Huomenna, ja lauvantaina silitetään." "Sitten menen minä lepäämään!" sanoi mummo. "Terveydeksenne tehkää se!" sanoi mamseli. "Mutta illallinen." "Kiitos! ruokaa mulla on liiaksikin!" sanoi mummo ja läksi. Seuraavana päivänä oli mummo taas toimissaan; vaatteita vedettiin ja venytettiin.
Hänellä oli näet tapana sanoa kanaljaksi niitä, jotka häntä enimmin miellyttivät. "Suloista, suloista", sanoi Helmi mamseli ja oli niin onnellisen näköinen. "Sinä et osaisikaan noin kauniisti laulaa", sanoi pieni Väinö vanhemmalle sisarelleen.
Molempien silmät kääntyivät juuri äsken kuolleesen ihmiseen. "Voi hyvä mamseli! Mummo on kuollut!" Mamseli seisoi vähän hämillään, eikä vastannut mitään, nyykäytti vaan vähän päätään. "Mitä, onko mummo kuollut?" kysyi Heleena sängystään toisella puolen huonetta, nousten samalla istumaan. "Mitä minun silmäni näkevät? Mamseli Eveliina täällä!" "Ai! Heleena!
Hänellä on heikko vaimo ja pieni lapsi, pieni, pieni, pieni, niin kaunis tyttö, tuommoinen. Ja hän on sentään oikein hyvä mies. Ettehän te vie häntä raastupaan?" Ja mamseli Nikander laski kätensä pormestarin olalle ja katsoi häntä jälleen hellästi silmiin. "Niin, ethän sinä ole paha", puheli Gustava toiselta puolen ja taputti häntä olalle. Pormestari menetti malttinsa. Hän hypähti ylös.
"Etkö käynyt heidän luonansa, kun kävit kotonasi?" "Kävin Juuso-enon luona ja hän aikoi ottaa minun luoksensa, jos äiti kuolee." "No, onhan se sitten suunnille ihminen", sanoi mamseli. "On koko helpoitus meille", sanoi Elsa. "Sitä se on", sanoi mamseli. "Kuinka sinä nyt pääset sinne?" "Käyden vaan! Hätäkös kesällä kävelläkään on?"
Siinä oli paras todistus hänen syyllisyydestään, josta mamseli toivoi piankin saavansa jotain muutakin kuulla. Saarna loppui, vaan kun se ikään loppunut oli, niin Munkkiniemen piiat alkoivat joutua kirkosta pois. Nyt täytyi mamselin luopua tavallisesta tavastansa istua kirkossa loppuun asti ja hartaudella jumalanpalvelus lopettaa. Hän kiiruhti Elsan kanssa perään, ja saavutti tytöt torilla.
Sihteeri oli yli kuudenkymmenen, mamseli noin neljänkymmenenviiden vuoden vanha siis aivan parahultainen ijän eroitus. Sihteeri otti mielellään lasin, mutta morsian vielä mieluisemmin; luonnollisesti sai hän olla varma siitä, että hän, miten eukko Noa, ei koskaan sanoisi: "Heitä humala pois!" Sihteeri oli säästäväinen, morsian ahne se ennusti talouden pysyväisyyttä.
Paavo katsahti häneen ja sanoi: "Sinun ei pidä itkeä, mamseli Amalia, sillä täällä olemme turvassa. Viholliset eivät meitä täällä etsi, mutta jos he tulevat, niin ei yksikään elävänä tunge tänne sisään, muutoin kuin ruumiini ylitse." "
Mamseli, kuultuansa kyökkiin ihmisen tulleen, riensi katsomaan. "No, kuinka siellä sairas oli?" "Paranemaan päin luuli olevansa." "Selitäpäs minulle oikein, mikä ja mistä se sairas on?" "Minä en oikein itsekään tiedä hänen perijuurtansa, sen vaan tiedän, että Kirkkonummella hän asuu pahanpäiväisessä mökkirähjässä, ei paljon paremmassa kuin meidän siellä Munkkiniemessä.
Päivän Sana
Muut Etsivät