Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. heinäkuuta 2025
Luuletko koskaan voivasi uskotella minua, että olet käynyt laihaksi siitä, että olet joka päivä elämässäsi syönyt makkaroita, kakkuja ja oivallisia juhlapäivän putinkeja? Luuletto, että tuo nälkäinen ihastus poikien silmissä tuli heidän jokapäiväisestä, tavallisesta ruo'astaan?
Sitten minä olen rauhallinen. No, minnekä minä nyt nämä panen, ettei kukaan ? KAMREERI. Annahan nyt tänne vain, kyllä minä ne ONNI. Jahah! Täss' on nyt ensin makkarat. Oikein hyviä makkaroita, tänään tehtyjä ONNI. Täss' on sinappi täss' on kolme laatikkoa sardellia, otin niitä, kun ei ollut lohta täss' on juustoa, erittäin hienoa Sippolan juus
Hän hymyilee, mutta kasvojen tekee hyvin kipeää, hymyily muuttuu irvistelyksi. Niin, hän on todellakin kauhistuttava. Palkinnoksi syöpi hän jättiläisen ruokahalulla. Makkaroita ja olutkannuja katoaa hänen suuhunsa, kuin pohjattomaan kuiluun. Hänelle annetaan sikareja ja vähän rahaa. Hän ottaa ne kaikki tyyni.
JUHANI. Itke sinä kissan kuolemasta, vaan älä minun tähteni. Hmmh! Minäpä teen makkaroita. TUOMAS. Tämän raatelemisen kostan minä kerran, sen lupaan ja vannon. Susihan miestä näin menettää. JUHANI. Villisusi. Minä vannon saman valan. AAPO. Se kosto lankee takaisin omalle niskallemme; mutta lain tuomio rankaisee heidät ja palkitsee meidät.
Berlinissä kaikki on hienoa, somaa, ylevää; Pragissa on paljo likaa, jokaisessa kulmassa ja käänteessä liha- ja leipäaittoja, kaupustelija-akkoja ja savuavia "makkaroita". Böhmiläisen luonne, samoin kuin hänen maansakin, osoittaa monessa suhteessa teeskentelemätöntä luonnollisuutta. Selvimmän kuvan koko Böhmiläisen kansan luonteesta saa heidän alamaisesta kohteliaisuudestaan.
»Sinun täytyy, David», vastasi Alan. »Jos nyt teet tenän, voit kyllä pelastaa leikistä oman nahkasi, mutta Alan Breck on mennyttä miestä.» Se oli totta puhetta, enkä voinut muuta kuin itsekin valitella kohtalon kovuutta, mutta valitukseni hyödytti Alanin tuumaa. Sen näet kuuli tyttö, joka nyt kiirehti sisään tuoden lautasellisen makkaroita ja pullon voimakasta olutta.
Vieras söi vahvasti sianlihaa ja makkaroita: hyvän kyydin häneltä sai paahdettu leipä ja Hollannin juustokin, ja saman säälimättömän kohtelun alaiseksi joutui kotitekoinen hyytelö, joka hänen puheensa mukaan oli sellaista herkkua, ettei sitä elonteillä usein tapaa.
Ja janoiset tanssijat, vanhat levolliset penkilläistujat ja hikoilevat naiset riensivät sinne ja kurottivat käsiään saadakseen vuorostaan jonkun lasin ja kulauttaakseen pää takakenossa pitkän siemauksen haluamaansa juomaa kurkkuunsa. Pöydällä oli leipää, voita, juustoa ja makkaroita.
Ne kaikki ovat ihanteellisia oloja, joista monet kansat meitä varmaankin kadehtisivat. Ikävä vain, että emme voi untamme eksporteerata ja onnellistuttaa muuta maailmaa tällä luonnontuotteella. Mutta viedäänhän täältä sen sijaan hiukan tervaa ja valmistetaanhan meillä makkaroita ja saippuaa ja juoksevia, käryäviä talikynttilöitä ja Rauman pitsejä ja Viipurin rinkeleitä!
Minä olen makkarantekijä Tapper, kyllä te minut tunnette. Te olette usein ostanut puodistani makkaroita, vieläpä haukkunut niitä huonoiksikin, mutta se nyt ei tähän kuulu. Minä tahdon vaan tietää tekö se olette tämän roskalaitoksen johtajatar? Neiti Kortman. Kyllä. Ja senvuoksi minä sanon teille tuoss on ovi! Ulos heti, sanon minä! Juonas. Tapper, Tapper tule nyt ! Tapper. Jassoo vai niin!
Päivän Sana
Muut Etsivät