Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. toukokuuta 2025
Hänen äitinsä oli kuollut viisi vuotta sitten, sanoi hän, ihan vaan surusta. Heitä painoi suuri perheonnettomuus, sillä yksi sisaruksista, Heddi, oli joutunut ihan hunningolle. Se oli juuri äidin lempilapsi. Se sai ensin steederskan paikan eräässä konditorissa, jossa myytiin limonaadia, torttuja, liköörejä ja viinejä. Kun hän oli hyvin nätti kasvoiltaan, niin ne herrat, jotka kävivät siellä, huomasivat hänet ja rupesivat kujeilemaan. Konditorin emäntä tahtoi nyt Heddiä bufettineidiksi yhdessä sen pitkän ruotsikon kanssa, joka jo ennestään siellä oli. Konditorissa rupesi silloin käymään kaksi kertaa enemmän herroja, joilta Heddi ei saanut rauhaa päivällä eikä yöllä. Ja ne saivat sen tytön ihan suunnilta pois. Kahdesti koetti isä ja äiti ottaa hänet kotiin ja pitää silmällä, mutta ne kulkivat yöllä hänen huoneensa ympärillä, ja kerran hän karkasi ikkunan kautta heidän kanssaan keskellä yötä. Vielä olisi ollut toivoa, sillä eräs nuori käsityöläinen olisi ottanut hänet vaimokseen ja hän alkoi jo suostua. Mutta juuri kun hän piti viimeisiä läksiäisiä konditorin emännän luona, joutui hän yöllä polisin käsiin, ja sen jälkeen ei hän enää parannuksesta mitään tahtonut tietää, antoi rukkaset Lehtoselle se oli käsityöläisen nimi, ja jatkoi vielä hurjempaa elämää kuin ennen.
"Hyvin se ilahuttaa minua ja monta muuta täällä, että pastori olette saanut oman pitäjän. Onnea vaan!" "Mutta kuulkaattenpas, isäntä Mönkkönen! Yhtä minä Teiltä pyydän: ei mitään läksiäisiä eikä kalaasia, ei mitään lahjotuksia! Se on vaan kulutusta köyhälle seurakunnalle, enkä minä ole niitäkään ansainnut, kaikki tulee ylhäältä.
Jos minun sanani täällä ovat mitämaks jollekulle olleet rakennukseksi, niin se on minulle suurin kunnia ja kiitos, mutta se ei ole ollut minun omassa voimassani." "Olkaa huoletta, pastori! Ei suinkaan taida tulla mitään läksiäisiä eikä kunnialahjoja, ei ainakaan minun toimestani. No, ruuna, jopa tässä on levätty! Täytyy kunkin pitää huoli työstään. Hyvästi vaan, pastori!
Se mitä hänen vävynsä heti tultuaan oli hänelle kahdakesken puhunut Annan synkkämielisyydestä ja koti-ikävästä, oli hänen mielestään vaan joutavia. Peltolan isännän tytär, josta niin hyvä huoli oli pidetty ja jonka läksiäisiä ja myötäjäisiä koko kylä oli kadehtinut, hänkö nyt synkkämielinen olisi? Hulluutta!
Päivän Sana
Muut Etsivät