United States or Brazil ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tuo tyhmä tyttö tulee varakkaasta talonpoikaistalosta, ja vihoittelee nyt tyhjistä kaapeista ja kellarista. Sitä minä arvelinkin, ja panin sen vuoksi koppaan vähän lihaa ja makkaraa ja kun tyttö melusi keittiössä, niin Louiseni salaa pani hyvät tavarat kaappiin. Eikä todella juuri hyvältä näytäkään siellä ja se, joka hiljan on istunut Egyptin lihapatojen ääressä, ei sinne mieli.
Herra Markus vaivoin pidätti nauruansa ja lausui: "Te olette siis saanut selvän asiasta?" "No niin, jotenkin minä ja Louiseni. Ja hän sentään kaikkein ensin. Ensi silmäyksellä tiesi hän mistä Taavetti olutta osti ja vieläpä vaikka amtmannin poika kymmenen kertaa yhtä hyvin kuin kerran olisi ajellut punasen partansa.
«Minun Louiseni!» huudahti Jacobi sulkien hänet syliinsä hurmaantuneena hellyydestä ja rakkaudesta; mutta Louise lykkäsi hänet hiljaa luotansa lausuen: «Muistakaa vanhempiani! Ilman heidän suostumustansa en lupaa mitään. Heidän vastauksensa on minun määrääjäni.» «Rientäkäämme yhdessä heidän luoksensa, Louiseni, anomaan heidän siunaustansa!»
"Tuon muistorahan tunnen yhtä hyvin kuin minkä muun tahansa tässä maailmassa se on Louiseni, niin totta kuin kaks kertaa kaks on neljä... Sellaiset ikivanhat perhekalliudet eivät joukottain lennä maailmassa sen sanoi vanha ylimetsänhoitajamme itse edespääsö-päivänä antaessaan pikkutyttärelleni tämän tukaatin se oli oikein juhlallinen hetki ja vieläkin käy kylmä väre selässäni sitä ajatellessani... Ja sen vuoksi sano nyt vaan eihän mitään onnettomuutta ole tapahtunut eikö totta, sinä löysit muistotukaatin tuolta portin ulkopuolella, ja se houkutteli sinua kerran koettelemaan, miltä tuollainen kaunis kiiltävä kapine sinulla näyttäisi".
"Todellakin, herra Markus, mainio, pikkuinen, viileä paikka sentään kartanomme", sanoi hän toisen ojennettua kätensä tervehdykseksi. "Tuolla ulkona on oikein helle, kuten leipomatalossa." Hän pyyhkäsi esiliinansa kulmalla kasvojansa ja kaulaansa. "Minä olen tänään Louiseni kanssa ollut heiniä kokoomassa ja saimme koko kopsallisen mansikoitakin samalla kertaa.
Ja sen olet sinä tehnyt? Ja olet vaan amtmannin piika". Hän kiinnitti terävästi silmänsä tyttöön. "No, sano minulle, missä teidän seuduillanne piioille opetetaan tuollaisia miehen töitä? Eipä laitoksessakaan, jossa Louiseni kuitenkin oppii kaiken, mitä ihminen oppia voi, sellaista tapahdu vai miten Louise?"
"Tyttöni on vielä liian nuori, eikä kelvollisia kaapioita saa niin yht'äkkiä valmiiksi, kuin te luulette. Siihen tarvitaan enempi. Muuten on kyllä mieleni mukaan. Hän on hyvä, kelpomies, parempaa vävypoikaa emme voisi toivoakaan. Entä Louiseni sitten!
Minulla on uudet tulevaisuuden tuumat ja toiveet ja haluan hartaasti uskoa sinulle kaikki ajatukseni ja tunteeni. Oma Louiseni! En tahdo kauemmin etsiä ja odottaa. Kun onni alati näyttää pakenevan minua, niin tahdon yhdellä harppauksella saada sen käsiini ja toivon siihen apua Herralta, sinulta ja lopuksi itseltänikin. Mutta omakseni sinun pitää tulla. Tahdotko, rakas ystäväni?
"Ah niin, oli kuitenkin jotain omituista rakkaassa, vanhassa rouvassamme 'pelkkää runollisuutta' sanoo Louiseni aina sellaisesta.