Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. heinäkuuta 2025
Aivan tyyni oli syysilta, ja aurinko, joka jo vajosi länteenpäin, loi puiden runkojen välistä tukahutetun, vaan samalla voimakkaan loisteen, Koko kaivos oli vaipunut lepoon, ei ainoatakaan työmiestä näkynyt, lautteilta vain, jonne muutamia lapsia oli kiivennyt leikkimään, kuului naurun metakkaa.
Hänellä oli todellakin lyijypaino sydämessä, kun ei hän tahtonut tunnustaa olevansa unhotetun kansan lapsi ... kun hän tahtoi lainata vaan luuloitellun arvon loisteen.
Jos joku ihmismuodon tuntija nyt olisi tutkinut paronin kasvoja, olisi hän varmaankin hänen silmissään huomannut kummallisen loisteen, jonka hän olisi selittänyt näin: »Tässä on minulla jotakin voitettavana.» Hetkisen vain näkyi tämä loiste paronin silmissä, ja hymyillen hän vastasi rouvalle: »Oh, täällä on monta kaunotarta, mutta aikani on aina paremmin kulunut rouvien seurassa kuin neitosten parissa.
Loisteen sijasta näkivät Lejonborgin silmät uuden paperin, joka oli samoin kuin äskeinenkin kirjeen muotoon taitettu. Sen lisäksi esiintyi kreivi V. nyt jälleen katse yhtä synkkänä ja otsa rypyssä kuin äsken Lejonborgin saapuessa hänen luokseen.
KUNINGATAR. Mitä todistuksia sinulla on? RIZZIO. Tunteeko teidän armonne tämän sormuksen? KUNINGATAR. Veljeni sormus! RIZZIO. Sen loisteen valossa aikoo kreivi Murray löytää tien takaisin teidän armonne etuhuoneesen... KUNINGATAR. Ja se tapahtuisi sinun avulla...? RIZZIO. Koetettiin... Mutta tässä on sormus! KUNINGATAR. Sinua pidetään hyvin voimakkaana, Rizzio.
Noin kallisarvoinen peili! Katso, siinä on kirjoitus. Lukee. "Kun poskillasi puna vielä rusottaa, nuoruuden silmäsi kun säihkyy vielä tulta niin elämätä sulhosi mi aina sulostaa, jos tietää tahdot, kysy multa! Ja ikä kirkkaan otsasi jos rypistää ja silmäis loisteen huolet vievät sulta, niin elämätä miehesi mi silloin virkistää, jos tietää tahdot, kysy multa." Tehän runoilettekin. AHR
Se oli Kurjen vanha sota-toveri, Viljakka Pouttu, joka näin lausui, ja muusta joukosta kuului iso hälinä, joka kyllä todisti, että Viljakan puhetta oli hyväksytty. Kurjen ukon silmissä näkyi vihan leimaus, joka levitti kalpean loisteen hänen rautakarvaisiin poskipäihinsä. Mutta hän ei noussut eikä virkkanut mitään.
Aleksis oli, tytön näin puhellessa, silitellyt hänen tummia hiuksiansa, ja pidätetyt kyyneleet olivat antaneet hänen silmilleen kostean loisteen. Tuon tuostakin hän keveästi suuteli tyttöä, ett'ei tämän edes tarvinnut puhettansa keskeyttää. Pihalta kuului talonväen ääniä.
Päivän Sana
Muut Etsivät