Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. kesäkuuta 2025
Heinäkuulla hän siis vangittiin, neljä kuukautta sitten. Minä en tiedä, onko se vaan levottomuuteni; mutta minusta tuntuu, kuin minun täytyisi lähteä täti Cottan luo. Minua aavistaa, että hän kaipaa minua nyt. Ehkä minä voisin lohduttaa häntä; sillä kuka voi kertoa, mitä neljä kuukautta Dominikanin-luostarin vankihuoneessa on Fritzin tehnyt?
Kello oli melkein yhdeksän, kun astuin arkihuoneeseemme. Ovea avatessani luulin ensiksi tulen päässeen irti, sillä huone oli niin täynnä savua, että lampun valo himmeni. Kun olin tullut sisään, tyyntyi levottomuuteni, sillä väkevän ja karkean tupakan pistävä savu tunki kurkkuuni ja sai minut yskimään.
Hänen kulkiessa kyökkien ohitse eräs ääni, Troussecaille'n ääni, hänet äkkiä pysäytti. "Malta nyt! malta nyt heikkarissa! minä kanssa. Emmekö enää mahdukkaan yhdessä kulkemaan?" "Kuinka hitolla? sinäkö täällä? ... kuka sinulle antoi luvan tulla sisään?" "Levottomuuteni sinun tähtesi. Minä hiivin hiljakseen eteenpäin. Jouduin kiinni. Sinä tulit talon isäntää pelastamaan.
Levottomuuteni hänen tähtensä ja uhkauksesi ajatus, että sinä minut ehkä ajaisit pois hänen luotansa, vaikka hän oli kuolemaisillaan ja vaikeroiden huusi minua se ajatus minua vahvisti ja antoi minulle yliluonnolliset voimat. Mutta nyt ne jo ovat lopussa minä en jaksa enää taistella kauemmin! Tänään minä jo taas join." Hän vaikeni ja tuskallisia väreitä liikkui hänen kasvoillansa.
Levottomuuteni yhä vaan eneni, kun elämäni turva oli ainoasti siinä vähäisessä rahamäärässä ja vaate-arkussa, jotka olivat mukanani. Täytyi ruveta tiedustelemaan toimipaikkoja, vaan se oli aivan turhaa. Huonon ajan tähden vähennettiin silloin suuri joukko entisiäkin miehiä kaikenmoisista liiketoimista.
Minä voitin vähän levottomuuteni, kun seuraavana päivänä menin kouluun, ja sen-jälkeisenä päivänä vielä enemmän, ja sillä tapaa vähitellen pudistin sen pois, että tuskin pari viikkoa oli kulunut, ennenkuin olin aivan niinkuin kotona ja onnellinen uusien kumppanien parissa.
Minä kirjoitin nuoruuteni ja levottomuuteni tunteitten vaatimuksesta; minä kirjoitin, ikään kuin lahdessa nuot tuulen ajelemat pienet aallot, jotka piirtävät tarkoituksettomia jälkiä rannan hiekkaan; minä kirjoitin vain kirjoittaakseni. Sittemmin tartuin kynääni varsin toisista syistä ja kirjoitin mitä lukenut olette.
Me puhuimme Jackista ja hänen kirjeestänsä, ja minä ilmoitin Hugh'ille levottomuuteni hänen väärien käsitystensä puolesta raha-asioista ja erittäinkin hänen erhetyksensä suhteen siinä, että hän katsoo jonkunlaiseksi jalomielisyydeksi tuhlata enemmän rahaa kuin hänellä itsellä on, niin että hänen sitten täyttyy pyytää muitten apua.
Kirjuri pani kaiken tämän paperille. Minä pyysin protokollasta jäljennöksen ja kätkin sen voittolaulujeni viereen. Yö kului. Kului huominen päiväkin. Levottomuuteni nousi korkeimmilleen. Rattaita ei kuulunut. Ja nyt koitti 19 päivä lokakuuta. Oi taivaat! Tänäänhän odottaa minua riikinkreivi Magdeburgissa! Minä vaadin överstin lukuun rattaita tai ainakin hevosta, päästäkseni määräpaikkaani.
Ripillepääsyn edellisenä päivänä kasvoi levottomuuteni kuumeentapaiseksi tuskaksi, jonka valtaamana monasti olin kuin järjiltäni ja tunsin itseni sanomattoman onnettomaksi. Lopulta tuntui minusta, että olin uhraamaisillani autuuteni Susannan tähden.
Päivän Sana
Muut Etsivät