Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 27. kesäkuuta 2025


Tyydytään ja tyrehdytään kaikenmoisiin puoliaatteisiin, ohjataan satamaan jo ennen ulapalle saapumistakin, laskeudutaan hengen työläästä, jos ihanastakin avaruus- ja korkeuslennosta lähimmän kotikatajan oksalle levähtämään.

Heikki otti katajan juurelle pudonneen veitsensä, pisti sen tuppeen ja istuutui mättäälle levähtämään. Sillä välin oli melu palauttanut kumppanit. Riemuhuudolla tervehtivät he kontion kaatajaa ja nostivat häntä kolmasti niin korkealle kuin heidän käsivartensa ylettyivät.

Viimein istahti hän kivelle tien viereen, ikäänkuin levähtämään, ja mutisi siinä itsekseen sormiansa lukien: "jos vaikka saisi kaksi ruplaa viikossa, niin se ei olisi kuin kuin sata ja neljä ja siitä vaatteisiin kymmenessä vuodessa perhana! Siinähän menisi kolmattakymmentä vuotta ja olisikos se sitte enää saatavissa?" "Mikä olisi saatavissa?" kysyi Oksa-Heikki.

Jonkun aikaa kulettua alkoi mummoa väsyttämään, ja katuvaksi alkoi käydä, kun oli hyljännyt miesten tarjouksen nousta jalkojaan lepuuttamaan kuorman päällä. Elsakin alkoi väsyä ja tuon tuostakin istahtivat he tien vierelle levähtämään. Kun pääsivät Viikin eli Latokartanon kohdalle, alkoi idästä päin kohota musta pilvi, joka ennusti ankaraa ukkosen sadetta.

Nyt pääsin vihdoin kotia! Voi! Olipa se surman pitkä matka Tuo matka Vienan maalle! Manan tie Ei suinkaan ole vaaksaa pitempi! Mut Hiitehen on matka lyhyempi! Niin ... niin. Nyt olenkin jo kulkenut Kauemmas muita ihmisraukkoja; Siis syystä istun tähän levähtämään. LALLI. Minusta näkyi äsken sivumennen Kuin olisivat talon karsikot Kaikk' olleet riutuneet?

Kolmannen päivän aurinko alkoi painua laskulleen, kun miehet taas istahtivat taakkoineen levähtämään. Aaro tiesi, että nyt kohta ruvetaan nousemaan tunturille, jossa tämän taipaleen pää tavataan. Mutta edestäpäin rupesi kuulumaan huhuiluja. Jokaisen korvat höristyivät ja joku sanoi: Ihmisen ääniäkö? Ihan ihmisten, sanoi Aaro. Ne ovat asettuneet tunturin juurelle meitä odottamaan.

Toinen Sindbad sitä vastoin oli köyhä raukka, joka kantoi ihmisten tavaroita milloin minnekin vähäisestä palkasta. Kerran eräs mies pyysi häntä kantamaan tavarakuormaa. Sindbad lupasi ja hetken kuluttua hän oli jo menossa. Mutta tultuansa merenkulkijan asunnon kohdalle hän laski hetkeksi kuormansa maahan ja istahti levähtämään.

Ja Miina selitti ja näytti hyvin toimessa aivan kuin kunnioikseen. Ja lopuksi rupesi itkemään ja sanoi: »Minkä vuoksi ei herra voi uskoa minuaHerra sanoi uskovansa. Yötä päivää Rautiainen istui hourivan sairaan vuoteen ääressä, ja milloin poistui vähäksi aikaa levähtämään, uudisti hän määräyksensä, että jos sairas näyttää hetkisenkään tulevan tajuunsa, on hänet heti kutsuttava.

"On sitä vedellä voimaa, kun sitä tuonlaiseen koskeen ahdistetaan paljon yhtä aikaa", sanoi Tapanikin ja lähti kävelemään taloon. Tuntui somalta jäädä levähtämään päivä-kolmiseksi, kun viisi vuorokautta oli yhtämittaa matkustanut, että pää tuntui jo läikkyvän liian pitkästä valvomisesta ja kärrien tärinän vaikutuksesta.

Sen olivat nämäkin lauttamiehet kuulleet, ja siitä asti oli koetettu kaikin voimin semmoista ääretöntä vahinkoa estää. Mutta voisihan niin vieläkin tapahtua tulvan ollessa näin korkealla, jos lauttoja paljon karttuisi. "Voi hyvinkin!" myönsi Paloniemen Heikki. Niin siinä juteltiin, mutta vähitellen poistuivat lauttamiehet mikä minnekin levähtämään.

Päivän Sana

selkeiden

Muut Etsivät