Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. heinäkuuta 2025
Kolme vuotta on pitkänlainen aika, jolla kerkiää tulla paljokin muutoksia ihmis-elämässä. Sanonko ensin sanasen Korvenpäästä. Kolme vuotta sitten tuli Kemistä rikas leskimies ja köyhä, nuori leskivaimo. Kukas silloin taisi aavistaa, että tuo Katri ennen vuoden loppua jo olisi Korvenpään suuressa talossa Sakari Aspelan emäntänä ja kolmen vuoden kuluttua kaksoispoikain äitinä.
PIETOLA. Sinunko tuttujasi tämä nuorimies? ANNI. Ei ole. HUOTARI. Vannomatta paras. Neitsyt voi olla minun kylkiluustani. ANNI. Jospa siitä ei olekaan tehty neitsyttä, vaan leskivaimo. HUOTARI. Henki sanoo, että teidän kaltaisenne impi. Sen on silmät kuin taivaalla tähdet ja varsi kuin elämänlanka. Ei niin kaunista tyttöä luulis maailmassa olevankaan. PIETOLA. Oletko renkimiehiä?
Käykäät istumaan ja antakaat minulle anteeksi, että koskaan olen ollut vaivaksi teille, Dan'l mitä minun vastoinkäymiseni ovat olleet tämän rinnalla! ja puhukaamme sananen niistä ajoista, kuin tyttö ensiksi oli orpo ja kuin Ham myöskin oli ja kuin minä olin köyhä leskivaimo ja te otitte minut luoksenne.
Eräs köyhä, ontuva ja siivoton leskivaimo, jota sanottiin "Likaiseksi" hänen hirveän likaisen ulkomuotonsa tähden, oli myöskin raskaana. Yhtämittaa kerrottiin muista raskaudentapauksista tahi jonkun nuoren tytön, jonkun talonpoikaisvaimon ja perheenäidin tahi jonkun rikkaan, arvossapidetyn talonpojan lemmenseikkailuista.
Ja mitä ajattelet sinä siellä minun poissa ollessani? Sinua. Mutta mitä muuta? Tietysti täytyy sinulla sielläkin olla joku ympäristö. Ketä muita siellä asuu? Ei muita kuin vanha leskivaimo poikansa ja sokean isänsä kanssa. Ja tuo poika? Hän on varmaan nuori ja kookas varreltaan? Kyllä. Hänen hartiansa ovat leveät kuin ovi ja hänen kasvoillaan asuu lempeä ja yksivakainen totisuus.
Mutta rannalla seisoo vanha leskivaimo, emäntämme, jonka talossa asumme. Hänestä se ei ole komeaa. Hänen kasvoillaan ilmenee huoli, ilme, joka tyynen talonpoikaisnaisen mielen mittarissa jo merkitsee hätää! En sitä vielä silloin siksi käsitä, mutta kyllä kohta. Sillä kun käymme metsikön läpi vähän matkaa ylöspäin kosken rantaa, on vesi siellä jo melkein rannan tasalla.
Te annatte minulle henkeni jälleen. Mikä omituinen mies! RAFAEL. Nyt olen voittanut. Federico tuntee minun, hän rupee puhemiehekseni. DOLORES. Ei tarvita mitään puhemiestä. RAFAEL. Hän on teille sanova, mitä tunteita minä teidän suhteenne pidän, että hurjan tavalla rakastan teitä. DOLORES. Mutta sallikaat, että leskivaimo... RAFAEL. Te olette leski?
»No otamma hänet, niin on jo kerennyt siihen mieltyä ja ikävä taitaisi tulla tytöllekin!» Siitä päästyä ilmoitettiin leskivaimo Maria Vimpari. Esimies muisteli jotakin ja alkoi puhella johtokunnan jäsenien kanssa. Niistä muuan sanoi korkealla äänellä, että onhan hänellä elättämään kykenevä poika, joka on pappina. Hän on velvollinen huolen pitämään äidistään. »Jaa, jaa», sanoi esimies.
Päivän Sana
Muut Etsivät