United States or Antigua and Barbuda ? Vote for the TOP Country of the Week !
Niistä sopii sanoa, mitä muuan laulaja itsestänsä erittäin kertoo, sanoen: Usein minun utuisen, Usein utuisen lapsen, Maassa mieleni makaavi, Alla jalkojen asuvi, Alla penkin pehtelevi, Nurkissa nuhaelevi Miel' ei tervoa parempi, Syän ei syitä valkiampi. Sanoimma myös yksinäisyyden olevan näissä alti havattavana, ja niin onki.
Samassa kuului ravintolan kohdalla istuvan kuulijakunnan joukosta tyytymättömyyden osoituksia. He tahtoivat rahojensa edestä kuulla toisen laulun. Laulaja nousi, totellen kutsumusta. "Suokaa anteeksi, sir; mutta minua kutsutaan " "Laulamaan taas?" "Niin." "Ja siitä aineesta kuin minä ehdoittelin?" "Ei suinkaan." "Mitä! rakkaudestako taas?" "Minä pelkään että niin käy."
Laulaja kävi kalpeaksi hän oikein säpsähti. "Sir, te olette noita, kun voitte näin minulle puhua." "Minä en ole mikään noita, mutta teidän kysymyksenne johdosta arvaan, että teillä itsellä on pieni lapsi. Sitä parempi; lapsi voi suojella teitä monesta onnettomuudesta. Muistakaa pientä tyttöä. Hyvää yötä!"
Hetken kuluttua jatkoi laulaja iloisesti: "Sir, nyt on teidän vuoronne oletteko kauan tuntenut teidän edellisestä puheestanne päätän ett'ette kauan ole rakastanut sitä ladya, jota olette kosinut ja saanut?"
Mutta minä en teidän piirustuksessanne näe mitään tästä kuvaelmasta. Mitä näen, on minulle vallan outoa." "Se näköala, jota te tarkoitatte, on kieltämättä hyvin kaunis," sanoi laulaja, "mutta ainoastaan Turner tahi Claude voisivat sitä kuvata. Minun taitoni ei riitä tällaisen maiseman kuvaamiseen." "Minä näen teidän piirustuksessanne ainoastaan yhden muodon, lapsen."
"Mutta," sanoi laulaja, "enkö ole jossakin kuullut tai lukenut, että tieteiden kokeet ovat luonnon vastauksia ihmisen sille tekemiin kysymyksiin?" "Ne ovat vastauksia, joita hänen oma ymmärryksensä hänelle antaa, eikä mitään muuta.
Kun vielä ei tiedetty, missä linnassa häntä pidettiin, ratsasti, kuten vanha tarina kertoo, hänen ystävänsä ranskalainen laulaja Blondel etsimään vankia ja saapui matkallaan myöskin Trifelsin likitienoolle, jossa linnassa Rikardia pidettiin. Siellä hän kuuli linnan tornissa säilytettävän ylhäistä vankia, jota ei kukaan saanut käydä katsomassa.
Lieneekö laulaja ihastunut siitä, että Kenelm häntä kiitti, tahi ei, sitä emme tiedä, mutta hänen puheensa tänä päivänä oli niin viehättävä, että Tom vallan oli ihmeissään ja Kenelm lausui vaan väliin jonkun sanan, jonka tarkoitus oli saattaa laulajaa pää-asiasta puhumaan.
Soitin, jolla laulaja lauluansa säesti, oli gitarri, ja hänen laulamansa laulu oli selvästi rakkaudenlaulu, vaikka Kenelm ainoastaan vajanaisesti taisi arvata sen yleistä sisältöä, sillä se oli loppumaisillaan.
Näin puhuen laulaja pani pitkäkseen rannalle ja Kenelm noudatti hänen esimerkkiään. Kerjuu-lippaalla varustetun koiran omistajassa oli todella muutos tapahtunut pukuun ja kasvoihin ja käytökseen katsoen.