Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. kesäkuuta 2025
Pappilassa, missä hän oli suosittu vieras, oli ainoastaan vanha ystävällinen rovastinna hänen monet tyttärensä olivat naimisissa ja lentäneet pesästään jo aikoja sitten. Huoneessa alkoi hämärtää. Rautio istui kirjoituspöytänsä ääreen kirjoittaakseen vielä kirjeen. Mutta hänen täytyi pian sytyttää lamppu.
Lamppu liekutti himmeämmin, koko huone oli kuin entisestään tummennut ja supistunut. Hän nousi kävelemään. Noinko helposti elämänkysymyksiä ratkaistaan? ajatteli hän. Pari kyyneltä, pari epäröivää ajatusta, siinä kaikki. Ja lopuksi neuvo vieraalta tohtorilta! Sitäkö oli ihmis-onni? Siinäkö oli rakkauden koko mysteria? Onnellisia ihmisiä, ajatteli hän.
Kolme miestä, arnauti-upseerien laatuun puettua, istui matoilla pöydän ympärillä, jolle kahvia oli asetettuna, pitkillä piipuilla tupakoiden. Keskellä asetinta seisova lamppu levitti himeätä valoa heidän kasvoilleen. Kaikki kolme puhuivat hyvin vilkkaasti.
KENTIN KREIVI. Kuningas hyvä, todeks saat sa näyttää Tuon vanhan lauseen: ojast' allikkoon. Lähesty sä, tän halvan mailman lamppu, Ett' armiaassa valossas tuon kirjeen Lukea voin. Muut ei kuin kurjat enää Näe ihmeitä. Cordelialt' on se varmaan; Hän halvast' olostani kaikeks onneks On tiedon saanut. "Kurjuudesta tästä Tilaisuutt' etsii" "kaikki hyväks kääntää."
Palvelijat seurasivat herrojansa ja huone jäi autioksi, ikkuna rikki, ovi auki, ja savuava lamppu synkästi palamaan pöydälle. Mestaus.
Sen perästä ei meillä enää pärettä pirtissä milloinkaan poltettu. Lamppu se vain katossa loisti, ja usein sitä kyläläiset kävivät sunnuntai-iltoina ihmetellen katselemassa. Koko pitäjässä kohta tiedettiin, että meidän talo oli ensimmäinen, jossa pappilaa lukuun ottamatta alettiin lamppua polttaa.
Sinä puhut niinkuin kelpo tytär, aivan niin, mutta sinä kehut liiaksi isääsi, vastasi Lamppu loistavin silmin. Enpä kehukaan liiaksi, herra, en suinkaan. Ei, en millään tavalla. Jos saisitte kuulla isäni laulavan, niin huomaisitte etten liiaksi kehu. Mutta te ette voi milloinkaan saada kuulla hänen laulavan, sillä hän ei laula kellekään muulle paitsi minulle.
Everstin huoneeseen loisti yön kirkas lamppu valaisten seinissä kultakehissään olevia sukukuvia, joittenka haamut, kuun säteitten kalpeassa, sinertävässä valossa näyttivät taasen virkoavan ja menneitten aikojen yöstä, jonka varjossa heidän ilonsa ja murheensa, vihansa ja rakkautensa, rukouksensa ja silmänsä jo aikoja sitten olivat sammuneet, katselevan, hiljaisesti ja haaveksivasti hymyillen, elossa olevan polvelaisensa taistelua yhden elämänsä synkkiä vihollisia vastaan ja kuiskaavan noissa henki-lauluissa, joita ainoastaan ajatus kykenee käsittämään: "Unohdukseen kaikki peittyy!
Lamppu palaa alati Kusma Mininin haudalla ja keisarilliset eivät koskaan Nizhni-Novgorodissa ollessaan jätä käymättä hänen lepokammiossaan. Syvällisellä hartaudella seisoimme hänen haudallaan, sillä me tiesimme ja tunsimme, että jokaista joka on uhrannut kaikkensa synnyinmaansa hyväksi, on jälkimaailman pidettävä kunnioittavassa muistossa.
Epäilen tokko ymmärrän koko asiaa. Epäilen, tokko kukaan sitä ymmärtää, herra. Se on parlamenttijuna, herra. Ja, nähkääs parlamentti- tai huvijuna enimmäkseen poikkee syrjäradalle. Mutta jos se voi päästä sivuitse, niin sille vihelletään, että se saa tulla pääradalle, ja sitten, Lamppu taas näytti mieheltä, joka toivoo parasta, se tekee kaikki, mitä se vain voi.
Päivän Sana
Muut Etsivät