Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. heinäkuuta 2025
Matkalla häntä eivät Galilean viljavat, hymyilevät kedot pysäyttäneet, ei Samarian hedelmälliset laaksot, vaan hän kulki yhä edelleen jylhään Judeaan ja etsi sieltä yksinäisimmän, autioimman seudun, juuri sen paikan, jossa luostari nyt on.
Hän laaksot vuoret oli valtoihinsa saanut. Vuorelta kaupunkia katsomast' ei laannut. Hän ukkos' pilvet käski laittaa kiirehin Ja yöllä viedä nuolineen luo kaupungin. Heraskov. Lähestyessämme Orenburgia näimme joukon vankeja, joilta tukka oli ajettu pois ja joiden kasvot olivat typistetyt pyövelin pihdeillä. He tekivät työtä varustusten luona, linnan invalidien vartioimina.
Hän kuunteli, mutta yö oli hiljainen, vain pensastosta puron rannalla kuului satakielen ihana laulu. Tuolla oli hänen isänsä koti, jossa hän oli lapsuutensa vuodet elänyt, sen vieressä tuolla hautausmaa, jossa hänen äitinsä lepäsi, tuolla kylä peltoineen ja puutarhoineen, tuolla vuoret ja laaksot. Hän katseli kaikkea kuin ensi kertaa, ja kyynel nousi hänen silmäänsä, ajatusten outoja unelmoidessa.
Mutta perillä pöydän ympärillä istuivat muut veljekset, haastellen entisistä ajoista, päivistä metsien yössä ja Impivaaran kantoisella aholla, komeroisen, kohisevan vuoren alla. Ja muistot menneistä vaaroista, taisteloista ja töistä sulivat suloisesti yhteen heidän mielessänsä kuin metsät, laaksot, vuoret ja korkeat nummet kaukaisuuden sinihämärässä yhteensulaa.
Böhmin muodostaa siis joukko pieniä umpi- eli n.s. patalaaksoja, joista kukin itsekseen on ison kokonaisuuden kuva. Mikä muotojen rikkaus täällä ilmestyy! Jyrkkiä rajavuoria, ala- ja ylätasangoita, joita mäenselänteet ja ahtaat rotkot jakailevat, ja avarat laaksot säännöttömästi vaihteleivat täällä keskenään.
Vaiti oltiin, kunnes suuri keisarinna Kättä nostain hellin mielin Lausui: "mikä katse, kaunis, todellinen! Tuossa vaahter-puisto vanha, Tuossa virta viljaisilla rantamaillaan, Kummut, laaksot loitompana! Varmaan asustaapi kansa onnellinen Noissa kartanoissa, jotka Punaisina, valkeina ja sinisinä, Väreissä juur omissamme, Välkkyävät tuolla lehti-puistikossa.
Hänestä tuntui kuin jos taivas olisi auennut, mutta kun hänen piti astua sinne sisälle, huusi ääni hänelle: "Seisahdu, mene takaisin! taivas ei ole ihmislapsia varten!" Sitten oli kuin jos hän olisi ollut avonaisella merellä, aallot hyppivät hänen ympärillään, milloin korkeina kuin vuoret, milloin syvinä kuin laaksot. Myrsky ajeli pilviä taivaalla.
Niin Sun taitos, kuntos kasvakohon Kuvailemaan kummut, kukkulamme, Laaksot, lammet, kosket kuohuinensa, Hyrskyinensä virrat vahvimmatkin, Maalaamahan maamme mahtipaikat Sekä sodan, rauhan sankarimme, Loihtimahan tummat loistaviksi. Niin Sä kasva, kartu kansallemme, Kunniasi olkoon kunniamme! Luojani!
Sitte edelleen vuoria ylös ja alas; välistä ajoimme ratsastaen, väliin taas astuskelimmekin, milloin vuori oli niin kivinen ja jyrkkä, että emme uskaltaneet emmekä raskineet istua satulassa. Varsinkin tällä tiellä huomasin, miten metsättömät ja ruohottomat, miten perin paljaat nämä vuoret ja laaksot tosiaan ovat.
Suomenkielisten runoiliain hajanaisia tuotteita kokoili hän v. 1866 Helmivyöhön suomalaista runoutta. Ylös, Suomen pojat nuoret, Ulos sukset survaiskaa! Lumi peittää laaksot, vuoret, Hyv' on meidän luisuttaa. Jalka potkee, Suksi notkee Sujuilevi sukkelaan. Heräs tuuli tuntureilla, Lehahtihe lentämään, Sukkelat on sukset meillä, Lähtään, veikot, kiistämään!
Päivän Sana
Muut Etsivät