Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025
Keskeltä laaksoa kohtasi ihastuneen matkustajan silmää, joka ympäröivältä vuorelta katseli sinne alas, viisi järveä, joiden kohdalta suuren pääkaupungin palatsit ja temppelitornit välkkyivät auringon valossa. Se oli Tenochtitlan, sittemmin Mexikoksi nimitetty.
Nimismiehen rouva ja lapset lepäsivät unessa, lapset uneksuivat. Silloin yön pimeydessä ja hiljaisuudessa marsivat nuo koston janoiset lappalaiset liukuen mustina varjoina myötämäkeen, joka laaksoa ympöröitsi. "Excelsior! Excelsior!" mäen vierteheltä mäen viertehelle.
Ei isä juuri uskonut sen siitä virkoavan, mutta kaikessa tapauksessa oli yhden tekevä, kuka eläimen omisti, joska se vaan otti hyötyäksensä. Toisella puolen laaksoa korkean tunturin juurella oli talo, nimeltä Kuusela, siksi sanottu, koska se oli keskellä kuusikkoa, mikä oli ainoa koko seudussa.
Jylhät vuoret ympäröivät laaksoa, eikä siinä kasvanut puita eikä ruohoa. Jälkeenpäin olen arvellut, että se arvattavasti oli Glencoen laakso, sama, jossa tuo verinen taistelu Wilhelm kuninkaan aikana taisteltiin. Mutta mitä seutuja me yleensä samoilimme, en vieläkään tiedä, sillä me seurasimme milloin oikoteitä, milloin taas teimme pitkiä kierroksia.
Minut nähtyään, kysyi hän: "No, tapahtuuko se tänään?" Kuukauden ajan oli hän säännöllisesti joka aamu tehnyt minulle saman kysymyksen. "Ei siltä näytä", vastasin minä. "Tuletteko kanssani viininkorjuuta katsomaan?" Hän meni noutamaan keppinsä ja me lähdimme tammikujan kautta. Tultuamme sen päähän, penkereelle Durancen rannalla, pysähdyimme me molemmat katselemaan laaksoa.
Laaksoa piirittivät molemmin puolin hyvin korkeat vuoret, ja niiden yli oli aivan mahdoton päästä. "Jouduttuamme laaksoon sanoi dervishi: "'Pysähtykäämme tähän vähäksi aikaa. Anna kameliesi laskeutua maahan, jotta helposti voisimme sälyttää kuormia niiden selkään. Minä menen sillä aikaa aarretta etsimään.
"Mutta onhan tämä ruhtinaallinen metsästys," huudahti ylituomari. "Muutamia tuhansia sinitakkia makaa maassa, joten jokainen kylän vanha akka voipi saada patansa täyteen, kun vaan tahtoo." "Kyllä kai, meidän on onnistunut pelättää linnut pois tältä puolen laaksoa, ja verenvuodatus loppuu nyt itsestänsä.
Kuinkahan monta sydäntä, jotka vielä tänään sykkivät ylpeinä, iloisina ja elämänhaluisina, oli siihen mennessä muuttunut kylmäksi. Tällä tavalla unelmoiden ja miettien hän katseli taivasta ja laaksoa. Hän ei huomannut, että aurinko oli jo aikoja sitten laskenut; että pimeä oli äkkiä tullut. Leirissä paloi jo muutamia vartiotulia. "Omituinen kohtalo", puheli neitonen itsekseen.
Matkustaja, joka illalla myöhään kulkee laaksoa kun ehtookellot soivat ja hopeainen äsken syntynyt kuu nousee vuorten takaa, näkee kaksi harmaapäistä vanhusta olevan tuolla ylhäällä polvillansa. Ne ovat Asra ja Benedict Klotz, jotka useasti tulevat tänne Rosen'ista rukoilemaan ristin juurella. Wappu itse oli heidät yhteen saattanut ja vielä haudan partaalla he siunaavat hänen muistoansa.
Olen sinulle suuressa kiitollisuuden velassa kun olet täyttänyt minun velvollisuuteni sisartani kohtaan ja häntä veljellisesti suojellut ja hoitanut. Menkäämme penkereelle vanhempieni luokse, niin siellä voit heille puhua, missä olette olleet; varmaankin olitte kävelyllä pitkän matkan tuolla puolen Hinnomin laaksoa."
Päivän Sana
Muut Etsivät