United States or Slovakia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Katsoppas, minä olen ruvennut harrastamaan astronomiaa, sanoi hän, ja lisäsi sitten selitykseksi: tähtitiedettä. Niin, niin, kyllä ymmärrän. Vai niin. Sinä aijot varmaan geodeesiksi? Niin onhan sitä monta tietä auki. On, on, sanoi Uuno miettien jotain. Olet siis käynyt observatoriolla? Kävinhän minä siellä, sanoi Henrik epävarmasti. Oletko professorin omalla johdolla tehnyt työtä?
"Soma poika!" arveli isäntä Taavetin mentyä. Taavetti asteli hyvin miettiväisenä Sampiahoon. Sinne päästyään istahti hän penkille eikä puhunut mitään. Pian huomasi Olli isäntä Taavetin äänettömyyden. "Kävitkö Pynnölässä pappilamatkalla?" "Kävinhän minä siellä", sanoi Taavetti pitkäveteisesti. "Ja siellä mitä sanottiin?"
"Sepä olisi koko hyvä asia, hyvä Fredrik!" Niillä päätöksillä läksi herra pois, istui kääsyynsä ja katosi pihasta. "Hän on kunnon mies, minä pidän paljon hänestä!" sanoi mamseli. Matti seisoi vaan edelleen kyökin ovipielessä. "Sinä olet käynyt taas Kirkkonummella, vai kuinka?" kysyi Elsa. "Kävinhän minä." "Tiedätkö sinä enoistasi?" kysyi mamseli. "Kyllä minä ne tunnen, rikkaita isäntiä ovat"
"Ei se ole ruunun kokardi, vaan se on semmoinen lyyra, joka annetaan niille, jotka ovat käyneet kymnaasin läpi", selitti Jussi. "Hm! Kävinhän minäkin läpi sen Kuopion kymnaasin silloin kuin olin teitä sinne kyydissä toisna syksynä; eikä se minulle maksanut kuin viisikolmatta penniä koko ilo", tuumaili Kalle. "Hva fan säijer han?" tokasi nuori tuomari ja Jussikin oli hyvin uteliaan näköisenä.
PIRKKO. Minä pidän varalta siellä ulkona, enkä päästä Johannesta sisään, ennen kuin ovat menneet tiehensä. ANNA LIISA. Tee se, hyvä Pirkko. PIRKKO. Kyllä! Käy vaan sisään, kotona näkyy olevan Anna Liisa. MIKKO. Hyvää iltaa! ANNA LIISA. Sinä olet käynyt minua hakemassa? MIKKO. Kävinhän minä eilen iltapäivällä. Ja odottelin täällä hyvät aikaa, mutta sinua ei vaan kuulunut kotiin.
Tämä puolustus oli niin typerä, että sitä itsekin häpesin, yhtä typerä kuin käytöksenikin oli ollut. Mutta parempaa en sillä hetkellä keksinyt. Taikka jos rehellisesti tunnustan pyöri kielelläni valhe sellainen, että "kävinhän minä, vaan olit jo lähtenyt." Hän olisi sen tällä kertaa uskonut, mutta ihan varmaan matkalta palattua ottanut siitä selvän ja saanut minut kiini valheesta.
Juuri kun Martin vanhemmat olivat saaneet mielensä toisillensa ilmoitetuksi ja keinonsa yhteen puhutuksi, tuli Martti huoneesen. Vanhukset vaikenivat Martin tultua ja loivat voitollisia ja umpikuljuisia silmäyksiä toisilleen. "Mistä tulet?" kysyi äiti Martilta viimein, katkasten siten äänettömyyden. "Kävinhän vaan kylässä", sanoi kysytty. "Kolkilla vissiin, vai", ehätti isä kysymään.
"Kävinhän sielläkin", sanoi Martti rehellisesti. "Mitä asiaa sinulla siellä oli?" kysyi isä, nähtävästi kiivastuneena Martin suorasta tunnustuksesta, sillä se olisi vanhuksille ollut paljon suotavampi, jos Martti olisi kieltänyt Kolkilla käyneensä, vaikkapa olisi valehdellutkin. "Eiväthän naapurien välillä asiat tule kysymykseen", sanoi Martti.
"Eipä heitä niin kerrottavia", sanoi Hikliini ja alkoi taskustaan kaivella piippunysäänsä. "Oletko käynnyt kaupungissa, kun kuulin sitä illalla puhuttavan," kysyi Erkki, kun olivat olleet tovin ääneti. "Kävinhän siellä... Kuka sitä sanoi?" "Ketolan Heikkihän sitä taisi puhua." "Niin, Ketolan isännän kyytissähän minä siellä kävin.
Jaanakin ilahtui niin, että häneltä hetkeksi unohtui peseminen. Kävinhän tuota minäkin sitä koulua, hän ilmoitti sitten. Se oli sangen merkillinen sattuma paroonista, joka tuli suuresti huvitetuksi. Hän kyseli tarkkaan, millainen koulu oli ollut ja mitkä olivat olleet sen johtavat kasvatusopilliset periaatteet. Jaana vastaili niin hyvin kuin osasi.