Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. heinäkuuta 2025
Niin he vihasivat Anni-rukkaa yksistä neuvoin, milloin he uhkasivat ajaa hänet tyhjin käsin pois kotoa, milloin pieksää hänet ikuiseksi vaivaiseksi. Toisinaan he taas lyöttäysivät hyväksi Annille, jolloin aina rukoilivat kyynelsilmissä, ett'ei hän toki häpäisisi itseänsä ja heitä niin köyhällä naimisella.
Minä rukoilin kyynelsilmissä häntä, ettei hän tuon turhanpäiwäisen asian tähden katkeroittaisi mieltänsä ja turmelisi omaa ja minun onneani. Samassa pyytelin hartaasti, ettei hän suinkaan, Jumalan tähden, antaisi Tiinalle mitään tiedoksi tästä asiasta, waikka kohtakin hänellä olisi sitä luuloa, että Tiinankin umpimielinen suru oli tuon onnettoman kirjeen synnyttämä.
Niinkuin ukon nuoli lensi se ajatus sydämeni läpi, että minun pitää kerjuulle. Heti toisena päivänä rupesivat isä ja äiti kyynelsilmissä kertomaan minulle, miten oli tehtävä, korjaamaan rikkinäisiä vaateriepujani ja kenkiäni, ja niin toimittamaan minua matkalle. Mikäpä muu oli neuvona, kun tuo henki on kaikille luoduille niin rakas.
Olinhan niin monta kertaa pyytänyt ja rukoillut kyynelsilmissä, Jumalan ja ihmisten nimessä; olinhan kärsinyt ja toiwonut niin kauwan, ja koettanut liikuttaa hänen omaatuntoansa, mutta mitä tämä kaikki oli auttanut? Oliko kumma, jos toinen päiwä oli toistaan surullisempi, toinen wiikko toistaan kylmempi ja toinen wuosi toistaan ikäwämpi ja kuluttawampi?
Aamulla ei Aina enään pilkkaillutkaan miehen teko=sairautta; sen sijaan hän kyynelsilmissä rupesi puhelemaan siitä waarasta, joka uhkasi. Hän rukoili Jumalan tähden Mikkoa luopumaan pois pahasta taipumuksestaan, ennenkuin oli myöhäistä. Mikko ei puhunut mitään, eikä lausunut hänelle tylyjä sanoja, sillä hän ei ollut koskaan waimollensa paha.
Kun hän rupesi estelemään, ett'ei hän rupea ajamaan asiaa päähän asti, rukoilin minä kyynelsilmissä, ett'ei hän heittäisi asiaa kesken. Mutta hän rupesi heidän vaimoväkensä tultua ja mentyä hourailemaan sitä ja tätä, pelkäämään akkansa ja tyttönsä vihoja, toimittamaan Sussoa minulle j.n.e.
Usein sen wiikon ajalla oli wäliin Juho, wäliin Leena Mikon kanssa kahdenkesken. Kyynelsilmissä puhuiwat wanhukset aina silloin Mikolle ihmisen welwollisuuksista ja waroittiwat häntä siitä surkeasta turmeluksesta, johon hän oli antanut itsensä maailman pahennuksien wietellä.
Saatuansa kirjeen luetuksi, istui Juho äänetönnä, kyynelsilmissä, silloinkin kun hänen waimonsa ikään kuin houriossa jo niin wilkkaasti tunsi sydämessään Mikon paremman elämän tulewaisuutta. "Eihän sinun sowi, isä, olla nyt noin mykkänä ja surullisena.
Molemmat talon ystävät tulivat Niemimäkelään ja kyynelsilmissä rukoilivat, ett'ei heidän ainainen hyväntekijänsä olisi niin kova ja saattaisi heitä mierontielle niin kovana aikana, mutta nyt oli entinen ystävyys loppunut ja isäntä sanoi vaan kylmästi: "Minä näen selvästi, että te hälvenette; mistä minä sitte omani saan? Ei minun käy odottaminen."
Päivän Sana
Muut Etsivät