Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. kesäkuuta 2025
"Joll'ei mikään muu auta, niin siinä tapauksessa aijon turvautua sanomalehden apuun", vastasi Robert ja kohottuusi sohvasta pois lähteäkseen. Mutta nyt kauppamies purki ulos kauvan pidättämänsä vihan; hän sävähti punaseksi aina kaljuun päälakeensa saakka, siniset silmänsä säkenöivät ja hän heitti kynäveitsen pulpetille sellaisella voimalla, että kaikki kirjoitusvehkeet lensivät ympäri pöytää.
Usein täytyy laulajalla tyhjemmästä jutun juosta. Jutun juosta, innon palaa, sauhun nousta taivahalle. Sauhun, niin sen nousta täytyy vaikk' ei oiskaan tulta alle. Niinkuin kerran Aabelilla, niin nyt nouskoon sauhu musta, julistakoon kynäveitsen korkeata kutsumusta. Jos sun kynäs tylsyneepi, älä tuota huoli surra äkkiä se terotetaan kun on puukko millä purra.
Herra Bång nieleskeli ja pureksi ikäänkuin Robertin sanat olisivat tarttuneet hänelle kurkkuun tai niinkuin hän ei olisi voinut saada esiin sanottavaansa. "Aikooko pastori ... hm ... aikooko pastori ... kuten olen kuullut sanottavan ... hm ... alkaa ... rähistä sanomalehdissä?" kysyi hän vihdoin, samalla kun otti pulpetista kynäveitsen ja alkoi sillä puhdistaa kynsiään.
Runopätkä »J n wanha kynä-weitsi tauluun liitettynä 1840» on sinä vuonna viimeinen avustus lehdelle kaikkiaan 4:stä ja se kertoo, miten Juteini panetti tauluun lasin alle kynäveitsen, jolla yli 26 vuotta oli terotellut itselleen hanhensulkia sihteerivirkansa kirjotustöitä varten, mutta nyt »vanhat, vailla wiran töitä, lewon löysiwät molemmat». Seuraavan vuoden avustuksista kiintyy huomiomme ensiksi sellaiseen runonotsakkeeseen kuin: »Herran Tohtorin Lönnrot'in tuldua Wiipuriin 27 p.
Kaikki pienet viivat olivat paikoillaan maalissa eri pitkien välimatkojen päässä ja numerot, jotka olivat kynäveitsen kärjellä siihen merkityt, osoittivat Paulet'n iän kuukausittain sitä mukaa, kuin hän oli kasvanut. Paikoitellen oli siinä paronin, isompaa, käsialaa, paikoitellen hänen omaansa, pienempää, paikoitellen taas täti Lison'in hieman vapisevaa käsialaa.
"Ensiksikin", sanoi Hermina kuivasti, "en mielelläni taita kukkaisia ja toiseksi nuo ruusut eivät ole minun!" "Oh, sekö vain on esteenä!" Bodendorff otti kynäveitsen taskustansa ja alkoi, sanan mukaisesti, rosvota kukkaispensasta, kunnes Hermina estäen laski kätensä hänen päällensä. "No, lakatkaa jo, te pahuuden tekijä!" huudahti hän nauraen. "Tehän teette koko pensaan kelvottomaksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät