Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 17. heinäkuuta 2025


Jos vain saisin sen tietää, lähtisin heidän luoksensa, rupeaisin hurskaammaksi kuin kukaan heistä onkaan ja voittaisin heidän luottamuksensa. Mutta etkö sinä, herra, joka, kuten olen kuullut, olet viettänyt muutamia kymmeniä päiviä jalosukuisen Auluksen talossa, voi antaa minulle tietoja näistä asioista?" "En voi," vastasi Vinitius.

Sillä tavalla me niistä halmeistamme saamme viljaa kymmeniä vuosia, siksi kunnes parinkymmenen vuoden kuluessa metsä on kasvanut niin suureksi, että voidaan taas hakata kaskeksi. Parinkymmenen vuoden kuluttua voidaan siis tuo nykyinen rukiinsänki hakata uudeksi kaskeksi? Voidaan.

Täällä paukkaa, hän sanoi yksinkertaisesti. Paukkaa vähän liiaksikin. Tanskanmaassa on jotakin mätää, jatkoi Soisalo vakavasti. Jälleen hyvä tuttu, kolmas jo tänä syksynä! Kuka? kysyi Antti vavahtaen. Luehan itse, pyysi Soisalo. Jälleen mies, joka vie kerällään kymmeniä pikku-eläjiä ja josta ei itse isä jumala taivaassa olisi voinut sellaista aavistaa. Antti luki.

Viikkoa myöhemmin ihmettelee hän yhä, että kaikki "kävi niin helposti, että ainoastaan muutamia kymmeniä heitti tappelussa henkensä ja että alhaiso käyttäytyi niin rehellisesti ja ylläpiti järjestystä. Heinäkuun hallitus kaatui melkein itsestään.

Antti keskeytti jälleen jyrkästi hänet. Siis sinulla ei ole rahaa? kysyi hän. Vain muutamia kymmeniä! Pulita ne tänne siinä silmänräpäyksessä! Ja mene sitten hiiden kattilaan! Kivimäki aukaisi lompakkonsa ja luki eräitä kymmenen markan seteleitä Antin käteen. Saastanpa tämän viitosen sentään itselleni! sanoi hän veitikkamaisesti. Säästä! sanoi Antti. Ja hyvästi ijäksi!

Kaikki nämät ihmiset sekä Maslennikof, tirehtöri, että vartioupseeri, kaikki he, elleivät olisi kuvernöörejä, tirehtörejä, upseereja, ajattelisivat sataan kertaan ennenkuin ottaisivat kuljettaakseen ihmisiä tämmöisessä kuumuudessa ja niin suuressa, joukossa, pysähtyisivät kymmeniä kertoja tiellä ja nähtyään että ihminen nääntyy, hengästyy, eroittaisivat hänet muusta joukosta, saattaisivat varjoon, antaisivat juoda, antaisivat levähtää ja onnettomuuden jälkeen ilmaisisivat surkuttelunsa.

Nähkääs, sanoi Kovanen: Vuosikausia katsellessani miten työmies ammatissamme ja kaikkiallakin yhä ahertaa ja ahertaa varhaisesta aamusta myöhäiseen iltaan, vuosikausia, kymmeniä, eikä kuitenkaan saa asemaansa korjaantumaan, aloin tositeolla ajatella apua ja keinoja tuohon. Ei suinkaan meidän Herramme ollut alkujaan tuota tahtonut, arvelin.

Siitä laivastosta, joka miespolvi sitten luki aluksia satamäärin ja jonka joukosta aina vuosittain kymmeniä valkopurjeita läksi kotikaupungista kyntämään kaikkia meriä, siitä laivastosta näkyy ainoastaan joskus enää joku vanha tervakeula, joka vielä viimeistä kertaa lähtee koettelemaan isien muinaista elinkeinoa, jos ei muun niin rakkaan muiston vuoksi.

Ja jos voimme sanoa heille totuuden ja näemme, että he kuulevat meitä, mikä onkaan verrattava siihen iloon, jota tätä totuutta julistaessa tunnemme? Ja Whitefieldiä ja Wesley'ä kuulee kansa. Ajattelepas mitä lieneekään, kun näkee kymmeniä tuhansia ihmisiä kuolettavan taudin vallassa ja voi sanoa heille apukeinon, suoran ja samalla pettämättömän!

Silloin läksi koko turkkilainen kolonna kiireesti pakenemaan, joista sotavankeiksi saatiin useampia kymmeniä. Kylän asukkaat olivat hyvin mielissään, kun ajoimme Turkkilaiset sieltä pois, jotka siellä olivat tehneet yhtä ja toista pahaa. Miehet ja vaimot juoksivat portaille ja kujille tuoden meille leipää ja juustoa sekä yhtä ja toista muuta ravinto-ainetta.

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät