Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. kesäkuuta 2025
Vaan ei kuitenkaan ollut kukaan muu, kuin tytär talossa, se rikas tyttö Ruusulaksossa, niinkuin häntä tavallisesti kaikilta kutsuttiin. Lautamies, puhuessansa tyttärensä usioista kosioitsioista, ei tosin kehuaksensa sitä tehnytkään; sillä se on aivan ymmärrettävä, ettei niin kaunis ja rikas tyttö nuorilta miehiltä havaitsematta jäänyt.
Hänet kutsuttiin kullatuissa vaunuissa linnaan ja hän sai niin paljon kultaa "Neljän mustan saaren" kuninkaalta, että hän saattoi ostaa itselleen suuren talon ja elää koko elinaikansa ylellisyydessä.
Miehet kutsuttiin nyt esiin ja heiltä kysyttiin, tahtoivatko mennä naimiseen näiden naisten kanssa; mutta miehet vastasivat: ei. Ruhtinas oli uhannut heitä, sanoen että jos eivät totta puhuisi, niin hän antaisi rangaista heitä; mutta he olivat sittenkin vastanneet: ei.
St. Mandéhen tultuansa oli Coletten tapana mennä suoraan kuningattaren luo, herttua taas meni pieneen sivurakennukseen, missä hänellä oli vastaanottokansliansa talousasioita varten. Tätä siipirakennusta kutsuttiin intendenttirakennukseksi, koska vanha herttua siellä joka päivä hoiti tehtäviänsä.
Semmoseksi hyödyttömäksi kasvannaiseksi ei toki minun Valdemarini pidä tuleman; ei, rakas poikani, sinä et saa tulla jaloja esi-isiäsi kehnommaksi." "Opeta minua rohkeaksi ja urhoolliseksi," sanoi Valdemar ja vaipui hänen rinnoillensa. Hän oli ollut noin kaksi kuukautta Akselinpojan luona, kun hän yhtenä aamuna kutsuttiin makuukammariin, johon hän muutoin harvoin tuli.
Jaana kutsuttiin sisään, mutta tuli väkinäisesti; hän suostui kuitenkin lukemaan sairaan parantumiseksi ja sai siitä palkakseen kirkkaan hopeatalarin ja luvattiin vielä toinenkin, jos mies huomenna voisi mennä ulos.
Kaikkialla minusta sentään pidettiin; minua kiitettiin taitavaksi mieheksi, mutta auttamaan ei ryhtynyt minua kukaan; korkeintaan minua joskus kutsuttiin vieraisin. Voi teitä, te nuoruuden ihanat unelmat, minne olittekaan häipyneet! Niin moni, joka ei ollut työtä tehnyt ja vaivaa nähnyt, kokoili nyt kultaisia satoja. Nämä ne surkuttelivat minua. Olisivat kernaammin saaneet vihata.
Kuitenkin kutsuttiin yksinomaan herroja, sillä naiset eivät siihen aikaan ottaneet osaa hautajaismenoihin. Lähinnä seuraavana sunnuntaina pidettiin kirkossa »kiitosrukous», jonka sisältö, ala, kehys ja taajuus riippui paljon siitä, millainen palkkio siitä seurasi.
Hajoitetusta armeijasta kutsuttiin äkkiä kokoon 7,000 miestä, ja Marraskuun 19 p:nä marssi Lewenhaupt Venäjän rajaa kohti.
Bård, tahi "prinssi", "katuprinssi", niinkuin häntä kutsuttiin, oli "pohjoisjoukon", päällikkönä ja rajumpi hän oli muita. Kerran ja toiste tuli hän iltasella kotiin niin verisenä ja märkänä, että oli kamalaa nähdä. Näin Bård Bårdinpojan kasvatusta jatkettiin.
Päivän Sana
Muut Etsivät