Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. heinäkuuta 2025
CASCA. Niin, nähkääs, ennen kaatumistaan, kun hän huomasi roskaväen ihastuvan siitä, että hän kruunun hylkäsi, niin riisti hän auki nuttunsa ja tarjosi heille kurkkunsa poikki leikattavaksi. Jos minä en olisi miestä sanasta ottanut, jos vaan olisin ammattimies ollut, niin menisin vaikka elävään helvettiin noiden konnain kanssa. Ja sitten hän kaatui.
Hän kaatui seljälleen; vieras herra laski miekan kärjen hänen kurkkunsa päälle ja herra Porthos, nähden joutuneensa vastustajansa valtaan, tunnusti itsensä voitetuksi. Silloin vieras kysyi hänen nimeänsä ja kuultuansa että hänen nimensä oli Porthos eikä d'Artagnan, ojensi hän hänelle kätensä, saattoi hänet takaisin tänne ravintolaan, nousi hevosensa selkään ja katosi.
Minä löin niitä, kun ne pistivät oljenkorrella sen silmät puhki. Ne löivät minua myös. Sitten minä ostin linnun! Ostit? ... sanoi Adelsvärd ja tunsi kurkkunsa kihelmöivän; hän oli vähällä nauraa ja itkeä niin omituista oli tytön puhe, niin asiallisen vakavasti hän kertoi sellaisesta ilmiöstä, jota Italian aurinko saa joka päivä katsella. Niin minä ostin sen.
Vanha saituri iski uhkaavana pudistetun nyrkkinsä pöytään ja otti sitte sen alla olevan viinipullon, koska tunsi kurkkunsa kuivaksi. Oikeastaan teki hän sen ainoastaan, saadaksensa aikaa vastaukselle, sillä hän huomasi Anteron päättävästä katsannosta, että tämä oli puhunut vakaasti. "Ei sieluni kautta", huusi Flurenbauer vihdoin, "palvelijat tulevat päivä päivältä vaativammiksi. Enemmän palkkaa!
Viimein kuitenkin, koska ei hänen kurkkunsa väsynyt, vaan lakkaamatta pauhasi kuin vaskinen torvi, kuuli hän kummallisen, heikon ja käheän vastauksen. Ja ilmestyi ääni kuin kahden sammaleisen kallion vinkalosta, muutaman korkean kuusen suojasta. Sinne kiirehti Juhani ja löysi kadotetun miehen, löysi hänen armoitettavassa tilassa.
TAIMO. Oisi kyllä huutanut, sinä tomppeli, mutta meidän miehet tukitsivat hänen kurkkunsa köydellä ja kyllä hän irvisteli, julmasti irvistelikin, mutta sitä et nähnyt, kun rippui hän ylhällä puussa. Mitäs sinä mietit? TOINEN RENKI. Tuota meidän emännän hiljaista kärsivällisyyttä mietin. Hän on paljon muuttunut viime aikoina ja varmaan on hänessä joku väkevä, pyhä henki vaikuttamassa.
Jeremias Munter oli istahtanut nurkkaan kauas kaikista muista; hän oli hiljaa ja näytti alakuloiselta. Syntyi äänettömyys. Usean kasvoista voi huomata jonkinmoista odotusta, jonkinmoista tietoa siitä, että jotakin tavatonta oli tekeillä. Laamanni rykäsi pari kertaa, näytti siltä kuin olisi täytynyt tavattomasti selvittää kurkkunsa.
Kaukana et isäsi huoneesta ollut, koska ummistuivat emos silmät; sillä tekosi hirveä kaikki tiedän ja tyttärensä vimman kuolo olivat taakkoja, joita lempeä sydämmensä ei kestänyt. Hän kuoli; mutta koska vieressänsä vaikeroitsimme minä ja sisaresi Kelmä, niin metsäpuukollaan isäsi kurkkunsa puhkaisi, ja päätetyt olit Kalervon päivät. KULLERVO. Nyt siis Kelmän vuoro?
Mutta niin ollen unohti puhuja varmaankin kirjailijat sellaiset kuin ovat Shakespeare, Göthe, Schiller, Runeberg ja Topelius, joiden draamoissa useinkin tusinoittain henkilöitä pistää puukon kurkkunsa.
Ettekö sitä tiedä, että munaahan lukkari laulamaan lähtiessään syöpi, selitti hän, mutta minä en kuin pidän suussani; täytyy olla säästäväinen, kun ei kappoja makseta... Ja yhtä hyvä se on näinkin ... kuulkaahan, eikö soinnu nyt somemmin: Lukkari se häissä laulelee ja juo. Hän suonta iskee, laulelee ja juo. Hän viinalla kurkkunsa karkaisee ja pyhänä kirkossa parkaisee j.n.e.
Päivän Sana
Muut Etsivät