Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. heinäkuuta 2025
Mitä minä olen tehnyt? Olenko käyttäytynyt epärehellisesti? Olenko loukannut kenenkä kunniata? Olenko jättänyt verojani maksamatta? Kiitoksia paljon, sitäpä en luulisi. Mutta Juonas sanoo että minun täytyy tulla, että minun täytyy vastata sanoistani. Mitä minä olen sanonut? En niin mitään. Minä olen kirjoittanut nimeni siihen listaan ei mitään muuta, ja sen minä tein mielihyvällä.
Tuolla toivoin kunniata, tuolla lempeä tavoitin, tulen tuomalla tupahan, pään päretten poimennalla pieksin otsani ovehen, pääni pihtipuolisehen: oven suuss' on ouot silmät, kaihat silmät karsinassa, kierot keskilattialla, perässä perivihaiset; tuli suusta tuikahuvi, kekälehet kielen alta, ilkeän isännän suusta, alta kielen armottoman.
Ne ovat tavallisia, »jokapäiväisiä» ihmisiä, useimmiten semmoisia, jotka ovat kasvaneet ja kasvatetut ahtaihin porvarillisiin käsityksiin siitä, mikä on sopivaa ihmisten edessä, mikä hankkii ihmisten kunniata ja mikä langettaa heidän tuomionsa. Sanotaan, että esimerkiksi taloudelliset seikat olivat syynä jonkun itsemurhaan.
Pykälä kuului: "Mutta jos nyt niin tapahtunut on, että pormestari tai kylänvanhimmat syypääksi johonkuhun puolueellisuuteen nähdyt ovat tahi tieten taiten vääryydellä loukanneet jonkun oikeutta ja kunniata, niin tahdomme me totisella ankaruudella asian huomioon ottaa ja syyllisen tilille vetää".
Paksu pistääpi pimeä Kohta kaiken ilman alla Kokonansa hetkee kolme. Armas aurinko havaitsi, Kuuli huudon huikeimman, Kohta kääntyypi takaisin, Temmas puhtahan pukunsa, Pian päällensä pukeepi, Antaapi alas näkyä Paistehensa puhtahimman; Tahtoi tehdä kunniata, Tuoda Luojan lohdutusta.
Heitä vastaan olisin suonut olleeni taistelemassa viimeiseen hengen vetooni asti, sillä "sorea on sotainen tauti," mutta sitä kunniata minun osakseni ei tullut... Siunatkoon Jumala maatamme ja sen kansaa! Hän siunatkoon minuakin ja armahtakoon meitä!" Näitä sanoessaan Matin kyyneleet tulivat tulvillensa ja hän vaikeni vaikenemistaan, kunnes kuoli.
Välskärin ajalla, jolloin Tegnérin "Axel" vasta oli ilmestynyt, voitto kieltämättä oli niiden puolella, jotka runoilijan kanssa ajattelivat: "Tuot' aikaa minä rakastan, mi kunniata Kaarlen kantaa; se mielenrauhan, ilon antaa, ja maine sill' on voittajan."
RUTHWEN. Jos teidän armonne ei häntä poista, niin Skotlannin aatelisto on sen tekevä; sillä sen tulee valvoa kuninkaallisen istuimen kunniata. KUNINGATAR. Kaarti tänne, vangitkaa kaikki! RUTHWEN. Hiljaa, Arthur Erskine, rauhoitu Stuart. Kaarti on vangittu, Morton ja Lindsay pitävät linnaa hallussaan. KUNINGATAR. ERSKINE. STUART. KREIVINNA. Maankavaluutta!
OLUVINEN. Kas se oli oikeen sanottu. Nyt sinä puhut kuin ymmärtäväinen ihminen. LIISA. Niin, Jussi! Vallassäädystähän minäki olen. OLUVINEN. Miten? Minä en ymmärrä, Liisa! LIISA. Minun isän ukon äitinäiti oli Ruotsista tullut neitsyt Turunkaupungin ylimäisessä rahteerissa. OLUVINEN. Totisesti sinä siihen sukulaisehesi vielä oletki ja teet hänelle kunniata. LIISA.. Mutta Jussi! nyt asiaan.
"Ja se ainoa asia on: maine. Kaikkia maailman aarteita, kaikkea sen kunniata ja arvonimiä pidän minä halpana; mutta maine, sitä minä rakastan, sitä minä jumaloitsen, ja yhden tunnin kunnian tähden annan minä, jos vaaditaan, kokonaisen vuoden elämästäni."
Päivän Sana
Muut Etsivät