United States or Guinea ? Vote for the TOP Country of the Week !


Siitä vain seurasi, että murhattujen maanmiehiä tuli useampia ja julmempia kuin ennen kostamaan. Kuningas Sven, jonka sisar oli surmattu yleisessä verisaunassa, nousi jo seuraavana vuonna maalle hävittelemään Englannin rannikkoa ja hänen onnistui monen hävitysretken jälkeen päästä maan tunnustetuksi kuninkaaksi.

Minä en tahdo tarkemmin tiedustella, kuka on epäilyksen pannut alkuun ja tehnyt sen niin korkeaääniseksi, kuin jaarlin heimolainen sanoo; sen vaan tiedän, katkerasti olen minä sen alla kärsinyt. Minä olen ollut kuninkaaksi valittu lapsuudesta saakka, mutta vallan niukasti minulle kuninkaan kunniaa on osotettu, vieläpä siltäkin taholta, jolta luulisi voivan sitä vakaimmin odottaa.

"Ikäni kadun sitä, että vastustin sinua. "Olen vannonut sovittavani sen seuraamalla sinua sokeasti. "Tässä tapauksessa sinun onkin päätettävä, sillä sinä uhraat korkeimpasi: kruunusi. "Jos joku muu tulee sijaasi kuninkaaksi, niin mieluummin me völsungit toivomme siksi vieraan esimerkiksi Belisariuksen kuin gootin. "Yhdyn siis sinuun ja sanon: olet menetellyt hyvin ja jalosti."

"Mitä arvelet tästä jalosukuisesta tietäjästä?" kysyi Petronius Vinitiukselta. "Arvelen, että hän löytää Lygian!" huudahti Vinitius iloisesti. "Tahdon sentään lisätä, että jos olisi olemassa roistojen valtakunta, niin tämä mies kelpaisi sen valtakunnan kuninkaaksi." "Epäilemättä.

Kun germanialainen päällikkö tuli valloitetun maan kuninkaaksi, omisti hän suuren joukon kruunun tiluksia itselleen. Hänen seuralaisensa anastelivat myöskin tiluksia, joita sitte sanottiin allodiumeiksi ja joihin he saivat täyden omistusoikeuden, kun sitoutuivat tekemään sotapalvelusta.

Ensin näkyi Remukselle sovittu merkki, kuusi korppikotkaa. Mutta kun heti sen jälkeen Romulukselle näkyi kaksitoista kotkaa, niin kumpaistakin veljestä oma puolueensa tervehti kuninkaaksi. Siinä tilaisuudessa Romulus tappoi veljensä.

Jos häntä tähän asti oli Ruotsin hovissakin jotenkin suuressa arvossa pidetty, se isommaksi osaksi oli lähtenyt siitä syystä, että häntä oli katsottu ikäänkuin Pohjanperien ja Lappien kuninkaaksi, jota ei käynyt aivan halpana alamaisena pitää.

Hänen poikansa Maurice oli kasvamisajallaan ollut heikko, mutta nyt hän oli kaunis yhdeksäntoista vuotias nuorukainen, yhä kalpea, mutta vahvan näköinen; hän oli äskettäin suorittanut sangen hyvällä menestyksellä ylioppilastutkinnon, hän auttoi nyt jo isäänsä liikkeen hoidossa, ja hänen äitinsä, joka jumaloitsi häntä, ei ollut koskaan ennen toivonut hänestä niin paljon kuin nyt, sillä hän näki mielikuvituksissaan poikansa liikkeen päämiehenä, joka yhä suurentaisi perheen rikkautta ja tulisi kuninkaaksi rahan ja vallan maailmassa.

Ja minun haudalleni viimein pitää tulla tämmöinen kirjoitus: 'Tässä lepää Robert, neljän sitä nimeä. Hän ei saanut voittoja sodassa niinkuin Robert Ensimmäinen. Hän ei koronnut kreivistä kuninkaaksi niinkuin Robert Toinen. Hän ei perustanut kirkkoja niinkuin Robert Kolmas.

Ken, että, Tewksburyn kun kentäll' Oxford Mun voitti, hän mun pelasti ja lausui: "Eläös, veljyt, nouse kuninkaaksi"? Ken muisti, että, kentällä kun maattiin Vilusta puolikuolleina, hän kääri Mun vaippaansa ja melkein alastonna Antautui itse öisen viiman valtaan? Tuon kaiken synnillinen irstas raivo Mun mielestäni vei, ja kellään silloin Ei lempeyttä muistuttaa mua siitä.