Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. lokakuuta 2025
Kumpiko inhimillisillä silmillä katsoen näyttäisi viittaavan kestävämpää elon-iltaa kohden: vanhanpiianko pyylevät piirteet vaiko perheenäidin kuihtunut hempeys ja sammuva katse, hänen, joka itselleen ja maailmalle vastuksiksi säännöllisesti vuosittain synnyttää uuden "äänioikeutetun" kansalaisen maailmaan?
"Te kerroitte minulle teidän ensimmäisen vaimonne ja hänen veljensä tulleen mestatuiksi kolme vuotta takaperin Hirmun aikana ja minä uskoin teitä. Nyt, katsokaa tuota miestä katsokaa suoraan hänen kasvoihinsa. Hän on ilmoittanut itsensä minulle teidän vaimonne veljenä, ja vakuuttaa sisarensa elävän tällä hetkellä. Toinen teistä kahdesta on minua pettänyt. Kumpiko se on?"
Häntä nähtävästi vaivasi epätietoisuus, kumpiko, Vilmako vai Anna, saisi hänen sydämessään etusian. Vilma kyllä tiesi kokemuksesta, kuinka kiusallista tuommoinen epätietoisuus oli. Mutta Vilma oli hyväsydäminen tyttö, ja silloin yhden kerran Haapasaaressa Anna oli täydellisesti voittanut hänen sydämensä. Hän päätti siis olla jalomielinen ja luopua kokonaan kilpailusta.
"Kuulkaa, sir, antakaa onnen ratkaista tämä asia; kaksi onnistunutta kertaa kolmesta ratkaisee koko jutun." "Olkoon menneeksi; tässä on rahaa." "Myntti Lualaballe; kotka paluumatkalle." Frank nousi seisomaan loistavin silmin. Hän heitti rahan korkealle ilmaan. Se putosi. "Kumpiko oli?" kysyi Stanley. "Kotka!" vastasi Frank tyytymättömän näköisenä. "Heitä uudestaan!"
Ja he nauroivat molemmat vastatusten, ihan katketakseen. »Kumpiko voittaa», uhitteli mies ja niin he koettivat. He nauroivat käppyrässä ja kyykyllään ja jos miten. Viimein Sakari äkkiä kehasi: »Minäpä nain tämän hullujenhuoneen johtajattaren.» »Nai!» riemastui mies ja lupasi: »Minä annan sinulle sitten seitsemännen pääni...» Sakari oli onnellinen.
Mutta silloin, kun he odottivat päätöstä ja riitelivät toistensa kanssa kumpiko puoli voittaa, väsyi mies katsojiinsa. Hän lähti juoksemaan. «Olisi hupaista tietää saavatko hänen kiini«, sanoivat herrat, ja mielestänsä pitivät he tätä tapausta hupaisena. Kun Klaus näki, että mies lähti juoksemaan, oli hän muita uteliaampi. Hänellä oli syytäkin siihen.
Hän vastasi: "Sinä olet yksinäinen mies niinkuin minäkin. Saadaan nähdä kumpiko ensin armoa pyytää". Tämän sanottuaan ratsasti hän minua vastaan. Minä tartuin pistoliini ja ammuin häntä vasempaan käteen ja sitten kylkeen. Mutta nyt minun pistoli-piippuni räjähti rikki; ainoastaan varsi jäi käteeni. Hevoseni kaatui ja minä hevosen alle.
Kun he näin seisoivat, prinsessan kylmät, kosteat sormet suljettuna herttuan vapisevaan käteen, molempien silmät maahan luotuina, olisi ollut vaikea sanoa, kumpiko näistä nuorista olennoista oli onnettomammassa mielentilassa herttuako, joka näki olevansa kahlehdittu siteillä, joita hän ei uskaltanut katkaista, hänelle inhottavaan naiseen, vai tämä kurja nuori tyttökö, joka kovinkin selvään huomasi olevansa vastenmielinen sille, jonka rakkaudesta hän kernaasti olisi antanut henkensä.
En tiedä, kumpiko surunäytelmän puoli, liikuttavako vai inhottava lie syvimmin vaikuttanut minuun, joka niin äkkiä olin joutunut oudoksi muukalaiseksi kotikaupungissani. Voi teitä, onnettomat ihmiset, niin olin huutamaisillani, te ette tahdo oppia auttamaan toisianne ja sentähden te, alimmasta ylimpään saakka, olette tuomitut kerjäämään armopaloja toisiltanne!
He nousivat ja menivät kahvia juomaan ruokasalonkiin. Mutta heidän ovea avatessaan aikoivat siitä samassa ulos neitoset. Molemmin puolin seisotuttiin ja jäätiin odottamaan, kumpiko ensiksi astuisi kynnyksen yli. Neitoset jo ottivat askeleen, mutta peräytyivät, kun ylioppilaat samassa myöskin uhkasivat tulla. Silloin jäivät ylioppilaat odottamaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät