Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. kesäkuuta 2025
Jauhoja ja suoloja he eivät kuitenkaan voineet täältä saada, mutta vanha ruotsalainen talonpoika oli luvannut seuraavana päivänä opastaa heidät paikkaan, josta hän varmasti tiesi saatavan kumpiakin, ja hän pitikin lupauksensa. Karhunnahalla pojat vaihtoivat sen verran ruokatavaroita kuin jaksoivat kantaa.
Ei ole peilintapaista kalua koko talossa, kertoi ukko, seisoen sen pölkyn vieressä, millä minä istuin, ja katsoen miettiväisesti tien yli vastakkaiseen taloon päin. Ei yhtä ainoatakaan! Arkihuoneissa kai tarkoitatte? En herra, minä tarkoitan sekä arki- että makuuhuoneita, kumpiakin. Ei ole meillä edes peilin palastakaan, niin suurta kuin kämmenenne, jos tahtoisi partaansa ajaa.
Teidän ensimmäistä kehoitustanne kohtaa kaksikin estettä, sanoi viuluniekka: minulla ei ole piippua eikä tupakkaa. Täss' on kumpiakin, vastasi vanha rouva. Mitä kolmanteen kehoitukseenne tulee, jatkoi muukalainen, myhähdyksellä kiittäen emäntää, tokkopa minun historiani teitä kovinkaan huvittaisi? Sankarin historiaa se ei ole. Minä olen nähkääs kaikkea muuta kuin sankarimainen.
1 VARAS. Eikö se tuo ole hän? TOISET. Missä? 2 VARAS. Kertomuksen mukaan se on hän. 3 VARAS. Hän se on, minä hänet tunnen. KAIKKI. Hyvää päivää, Timon! TIMON. Mitä? Varkaita? KAIKKI. Sotureita, eikä varkaita. TIMON. Kumpiakin, ja vaimon kantamia. KAIKKI. Ei varkaita, vaan puutteenalaisia. TIMON. On suurin puute teillä leivän puute. Miks puutetta?
Mutta täysin luopuivat mielet insinöörin mietteistä, kun pormestari vakuutti olevansa ensimäinen kohottamaan kartanonsa Kultapohjan sylistä. Muutamat moittivat herra Leipzigiä itsekkäiseksi ja ahneeksi, mutta oikeastaan he taisivat tarkoittaa, että hän oli itsepäinen ja säästeliäs. Ainakin oli hänellä varoja ja tahtoa pysyä sanassaan. Kenties oli hän kumpiakin perinyt.
"Kun isä tulee", arveli Antti, "niin säästän heitä kumpiakin keskenään enempää puhumasta, kuin itse haluavat". Hän ei mennytkään työhön, vaan jäi kotiin aamupäiväksi; mutta tuli puolipäiväkin, eikä Mattia vielä kuulunut. Antti kulki ulos tuvasta ja taas sisään, katsoen ylös mäelle, joka peitti naapuritalon hänen näkyvistään, mutta sieltä ei ketään näkynyt tulevaksi.
Sen tehtyä pamahti tykki, mutta turhaan sai jesuiitta tähystellä sen vaikutusta. Vahingoittumattomina, liikkumattomina, niinkuin ennenkin, näkyivät molemmat ratsumiehet seisovan siellä, sittenkun ruudin savu oli hälvennyt. Hieronymus arveli nyt, ettei neljä paterin ja avea ollut riittänyt, luki sentähden kahdeksan kappaletta kumpiakin ja antoi kanuunan toisen kerran pamahtaa samaan suuntaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät