Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025
Aikoessaan ojentaa sitä kreiville havaitsi hän, että sormus oli silkkinauhaan sidottu. Se ei ollutkaan siis oikea. Nopealla liikkeellä koki hän salata erehdystään ja ojensi esiin kreivin pyytämän sormuksen. Bertelsköld huomasi sen heti kohta, ja miehen hätäytyminen näytti hänestä kummalliselta. Yhtäkaikki jatkoi hän niinkuin ei mitään olisi huomannut: Menkää ja tuokaa kreivittärelle jalkajakkara.
Tiedusteltuaan kreivin matkaa ja kuninkaan tuloa, joka ei tulisi tapahtumaan ennen iltaa, ehdotti hän kreiville, että tämä lähtisi hänen kanssaan tunnin ajaksi soutelemaan väylälle. Bertelsköld suostui, ja vene lähti rannasta. Päivä oli paisteinen ja kaunis; vieno tuuli täytti valkoiset purjeet. Puheltiin valtiopäivistä ja puolueiden asemasta.
Eikö isoäiti muista, että hän antoi kreiville rukkaset ja otti hänet vasta kauan mietittyään, kun uskoi koko kreivin onnen siitä riippuvan! virkkoi Anna Sofia lämpimästi. Onnen? Niin aina sanotaan. Mikä raukka se oli sellainen kreivi, joka ei voinut itseänsä hoitaa? Sanottiinhan häntä siivoksi mieheksi, vaikka hän olikin leskimies ja asui hovissa ja oli rikas kuin ruhtinas.
He olisivat kenties vielä paljon toisilleen puhuneet, vaan nyt tuli majuri kiireesti heidän luoksensa. «Oletko sinä riivattu, Klaus, kun et tanssi? Kaikki nuoret herrat rupeevat jo hätäilemään«. Klaus nousi. «Jos Maria suvaitsee niin muuten en tanssi«. «Kuulithan itse, mitä Maria vastasi kreiville« sanoi majuri, mutta tuskin hän sai sanansa sanotuksi. Hän hämmästyi.
Pese sinä lakanoitasi, Saara, äläkä pistä nenääsi ylhäisten avaimenreikiin. Sen saatan kuitenkin sanoa sinulle, että kreivillä saattaa olla syynsä, minkä vuoksi pitää hovimestarinsa palveluksessaan. Olenhan sanonut teille, että se mies onnistuu kaikessa, mihin ryhtyy, mutta kreiville tapahtuu vain onnettomuuksia silloin, kun hovimestari ei häntä auta.
Mustalaisnainen tarkasteli kirjettä, antaen sen sitten takaisin kreiville: Epäluuloni oli perusteeton, virkkoi hän; olen siitä onnellinen, ylpeä... En siis ole lahjoittanut rakkauttani ja luottamustani arvottomalle miehelle.
Jollei hänellä olisi oma puoliso, ja vieläpä kaunis puoliso, niin olisin melkein luullut, että häntä itseäänkin halutti käydä peitsileikkiin tämän ihanan palkinnon saamiseksi. Mutta kenties hän toivoo sitä tyttöstä veljenpojalleen, Tapani kreiville. Kreivitär! Vai ei vähempi riittänytkään meidän pojalle?
Kabinetissani, kirjoituspulpettini alla; mutta älkää kajotko mihinkään. FIGARO. Pahus vieköön! se olisi mainiota, epäluuloinen kuin te olette! Kahdeksas kohtaus. Se on tuo lurjus, joka vei kirjeen kreiville. Hän näyttää minusta aika veitikalta. BARTHOLO. Hän ei enää saa minua petetyksi. KREIVI. Minä luulen, että siinä kohden vaikein osa jo on tehty.
Päälle päätteeksi kun hän vielä huomasi, että hän olisi saattanut itsensä naurunalaiseksi, jos hän olisi yrittänyt tehdä mitä hänessä ei olisi ollut miestä saamaan aikaan nimittäin yrittänyt asevoimalla näyttää toteen kreiville, että hän teki suurta vääryyttä kreivittärelle sanoessaan häntä, joka oli niin verraton älyltään sekä kauneudeltaan, vain nöyräksi, siveäksi tytöksi.
Tuo vanhus pelkäsi, eitä Berndtsson'in asia oli hyvityksen etsiminen Frans'ilta ja hän sanoi: Minä en luule että meidän nimemme ovat olleet koskaan ristiriidassa keskenänsä, jos niin on... Ei ollenkaan; mutta minä olen matkustanut tänne ilmoittamaan herra kreiville jotakin, jota en minä ole voinut jättää jonkun toisen toimitettavaksi. Vai niin ... istukaa parhain kapteeni.
Päivän Sana
Muut Etsivät