Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. heinäkuuta 2025
Se, joka näin kreiviä tervehti, oli noin 54 vuoden vanha, ruumiinmukaiseen villapuseroon, sarkapolvihousuihin ja pieksuihin puettu mies.
Kuninkaan kreiviä tai muuta edustajaa odotellessa muistettiinkin, että kuningas oli luvannut saapua itse kansansa eteen puolustamaan itseään ja kuningatartaan raskauttavia syytöksiä vastaan.
Tahdotteko olla hyvä ja näyttää minulle isoäitini haudan! keskeytti kreivi, päästäkseen tästä arkaluontoisesta aineesta, joka jo oli alkanut synkistyttää isännän otsaa. Tulen itse saattamaan herra kreiviä sinne, vastasi Perttilä iloissaan, kun parhaaseen aikaan pääsi erilleen ukon laverteluista.
Parooni Klaus vei jo Marian tanssiin. «Jo nyt jotakin!« mumisi majuri. «Nyt on maailman loppu tulossa! Mikä meteli nyt syntyy? Minä tein hullusti, kun kreivin tänne kutsuin«. Koettaakseen, jos mahdollista olisi, lepyttää kreiviä, meni majuri kiireesti kamariin; vaan kun hän siellä näki kreivin yksin istuvan pöydän vieressä, josta ei sopinut nähdä saliin, ei hän mitään sanonut.
Nuori neito ei moittinut häntä siitä kenties hän ei ennättänytkään sitä tehdä; sillä Crévecoeur ja Crawford, jotka seinässä olevasta reiästä olivat katselleet, kenties myös kuunnelleet kaikkea, riensivät nyt sisään, edellinen vihan vimmassa, jälkimäinen nauraen ja pidätellen kreiviä.
Oi, antakaa anteeksi, etten heti tuntenut teitä! Mutta niinkuin sanoitte, aika muuttaa kaikki«. Maria silmäili tätä sanoessaan kylmästi kreiviä. «Vaan«, lisäsi hän, «minä olen syytön, minä en tiennyt teidän olevan nyt Turussa«. «Minä tulin vasta eilen aamulla«, sanoi kreivi. Tanssisoittoa oli kuulunut ison aikaa. Hansikat käsissä seisoivat herrat odottaen vaan alkua.
Kartanon isäntä tuli kreiviä vastaan vähän hämillään ja tätä epäkohteliasta vastaanottoa anteeksi pyydellen. Me elämme kuin sodan jaloissa sanoi hän öin ja päivin on kartanomme satain ihmisten saartamana, ja jollemme pitäisi porttia kiinni, olisi talo tuossa tuokiossa puti puhtaaksi ryöstetty. Mutta astukaa sisään, ja pitäkää hyvänänne, mitä köyhä talo voi tarjota näin leivättömänä aikana.
Ja hän luki jaksoja tuon vanhuksen kirjeestä hän luki ääneensä ja selvään tuon kuolevan isän viimeisen siunauksen lastensa yli tuossa uudessa maailmassa ja kansa kuunteli, ikäänkuin he olisivat kuulleet äänen toisesta maailmasta. Jumala siunatkoon vanhaa kreiviä! huokasi kansa, kun lukeminen oli loppunut hän on kipeä, sangen kipeä rukoilkaamme!
Joka hetki kävi hän tulisemmaksi, hänen vastustajansa sitävastoin yhä kylmemmäksi, yhä pilkallisemmaksi. Siinäpä juuri vaara olikin. Hän hillitsi vihansa, herkesi hyökkäämästä ja rupesi puolustautumaan. Oh, kylläpä kreivi on arka ihostaan, herjasi Krauser, ja samassa paljastihe hän tahallaan, viekotellakseen kreiviä hyökkäykseen.
"Minkätähden et tullut seuraamme tänä iltana?" kysyi hän äkkiä omituisen karkealla, välinpitämättömällä äänellä ja katsahti mieheensä, "olen kovin pahoillani siitä, ett'et milloinkaan tahdo ottaa osaa hartaushetkiimme." Kreiviä tämä keskustelu näytti vaivaavan. "Suo anteeksi, rakas ystäväni... Sinun tähtesi olisin mielelläni tullut, mutta se oli minulle kerrassaan mahdotonta.
Päivän Sana
Muut Etsivät