Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. heinäkuuta 2025
Hän sanoo, että hän on vuosikaudet etsinyt minua: niin vuosikaudet." Itkien notkistui Helena alaspäin ja suuteli imettäjän otsaa. Häntä värisytti, sillä tämä otsa oli kylmä ja kostea. Philo ei lausunut mitään, vaan katseli hartaasti äitiänsä, mutta hänen kasvoissaan kuvautui semmoinen murhe, joka näytti ennustavan jotakin muuta kuin iloa.
Tuon tuostakin veti hän taskustaan esille äärettömän suuren, ruudukkaan, hiestä läpimärän nenäliinansa, jolla kuivasi kasvojaan ja kaulaansa, mutta tuskin oli tuo kostea liina jälleen joutunut hänen syvään taskuunsa, kun uudet hikihelmet kihosivat hänen ihostaan ja tippuen hänen suuren vatsansa pullistamalle takilleen jättivät siihen tarttuneeseen pölyyn pieniä pyöreitä täpliä.
Minä katsahdin ympärilleni: juhlallisena, mahtavana vallitsi yö; myöhäisen illan kostea tuoreus oli vaihtunut sydän-yön kuivaksi lämpimäksi, ja kauan sen oli vielä määrä pehmoisena harsona verhota nukkuvia ketoja; pitkä aika oli vielä, ennenkuin tuulahtaa aamun ensi henkäys, pitkä aika, ennenkuin syttyy koin ensi kipinät. Kuutamoa ei ollut; kuu nousi siihen aikaan myöhään.
Ilma on näin illalla hyvin kylmä ja kostea!" Gabrielle, ja hänen entinen sulhasensa kääntyivät molemmat. Edellisen tyytymättömät kasvot kirkastuivat, kun hän huomasi puhujan, nuoren, suippoviiksisen valtiomiehen, joka puvussaan ylen tarkkaan seurasi viimeistä muotia ja jonka esiintyminen oli ylpeä ja teeskennellyn huoleton.
Hänen oli niin raskas astua, sillä tie oli kostea ja liukas. Hän luiskahti pahasti, ja silloin huomasi hän, että tie oli veressä, veressä minne hän kääntyikin. Hän rupesi tutkimaan syytä, ja silloin huomasi hän päänsä yläpuolella tuon pienen, valkoisen käden. Suuret polttavan punaiset pisarat putoilivat siitä niin tiheään, että muodostivat kuin pitkän viirun ylhäältä alas tielle asti.
Tuomo makasi verisenä ja rikkirunneltuna eräässä tehdasrakennuksen sopukassa, jonne oli heitetty rikkinäisiä koneita ja vioittunutta pumpulia. Yö oli lämmin ja kostea ja lukemattomat hyttysparvet lisäsivät Tuomon vaivoja. Mutta ennen kaikkia hän tunsi polttavaa janoa. "Laupias Jumala, armahda minua ja auta minut kestämään", rukoili Tuomo.
Hänen kätensä mieleeni johtui, että hän ennen muinoin oli ollut sangen ylpeä käsistään oli kostea, ehkä mielenliikutuksesta, ja vähän väliä hän pysähtyi portaissa aivankuin hengästyneenä. Pimeät ullakkoportaat ilmaisivat minulle myöskin, että David-ystäväni, jota aikoinaan oli pidetty sangen lahjakkaana, sittekään ei liene pitkälle päässyt maallisen edistyksen tiellä.
Niinpä puiden rungotkin olivat valkoisella öljymaalilla valaistuna; samoin olivat kaikki huonekalut täytymyksestä muka, sillä kostea ilma paisuttaisi, pilaisi muuten kaikki. Huoneen edessä ja takana olevassa pienessä puutarhatepposessa on kaikki aina turhanpäiväiseen saakka menevää säännöllisyyttä. Ei lehtikattoa, ei edes riippuvaa oksaa ole siellä varjostamassa.
Pettymyksen ja tuskan huudot parahtivat rannalta, ja kalliolla viittoivat miehet kuin hyvästiä jättäen... Lautta painui nyt oikeaa reittiä alas Viuhkuraisen mutkaa kohti... Kostea kiilto oli Hannankin silmissä, mutta vieläkään hän ei näyttänyt epätoivoiselta.
Kun oli istuttu ja hiljaa jutellen selailtu surunvoittoisia tunteita, kun kostea kastesumu jo alkoi tuntua öisessä ilmassa, ja mamma nousi, sanoi Henrik, joka oli ollut vaan puoleksi mukana, sanoi ikäänkuin lähtijäisiksi: Ja mitä sitä suree, ehkä tässä vielä kerran yhdymmekin, kuka sen tietää!
Päivän Sana
Muut Etsivät