Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. toukokuuta 2025
Ja sielunsa hurjassa hurmiossa, intomielisessä uskossaan mahdottoman mahdollisuuteen, salliman sattumiin, jumalalliseen aavistukseen ja kohtalon oikkuihin hän ajatteli: "Jospa se olisi hän?" Ja henkeään pidättäen hän kuunteli kulkijan määräperäisiä askeleita varmana siitä, että tämä oli pysähtyvä portille ja pyytävä häneltä vieraanvaraisuutta.
»Mikä kohtalon oikku, Alan», huudahdin. »Lahden tuolla puolen odottaa minua kaikki, mitä itselleen voi toivoa, ja linnut kulkevat yli, venheet kulkevat yli kaikki, millä vain on halu, voi kulkea yli, minä vain en! Oi, toveri, siitä on sydän pakahtua!»
En tiedä enää, onko jumalia, olemmeko vain kohtalon leikkikaluja, odottaako meitä tämän rajotetun ja raskaan nykyisyyden jälkeen tuho vai uusi elämä; kerro minulle uskostasi; pelasta minut näistä epäilyksistä, jos siihen pystyt.» »En ihmettele», natsarealainen vastasi, »että olet harhateille joutunut ja että sinulla on epäilyksesi.
Jaksaako ken uskoa untaan, kulkea hyvänä, korkeena, syvänä huomenen valkeaan valtakuntaan? On ilmassa uus, pyhä sointuisuus. Mut kytkemä on kovan kohtalon, ken kuuntele ei, ken uskonsa uhriksi menneelle vei! Ken pysähtyy, sen kiertävi syy ja ikuinen jää, yö liikkumaton, kuvat kalmiston: vaipunut maailma se on. SYD
Jos jotakin tahdoin, en kyennyt. Jos jotakin yritin, epäonnistuin. Päätin sentähden kovan kohtalon ainakin tilapäisesti, mutta mitä rautaisimmin vainoavan minua, ja turhaksi mitään tahtoa tai yrittää. On turha potkia vasten tutkainta, ajattelin. On kärsittävä, mikä on kärsittävä. Jos tämä on loppu, niin se on loppu.
Suu auki tuijotti Juho häneen kuin kummitukseen, ja jos hänellä olisi ollut mälli suussa, hän olisi sen varmaankin pudottanut. Mutta arvatenkin oli hän rakkaan purunsa kadottanut jo taistelun tuoksinassa. Tein nyt Juholle muutamalla sanalla selväksi Riikan kohtalon, minkä johdosta hän virkkoi: »No jopa nyt jotakin!» katsellen samalla säälivästi Riikaa.
"Minä luulisin, että se riippuu, mitenkä elämä tulee näyttämään, myös vähäisen sisällisistä syistä, eikä ainoastaan siitä miten tulee kohtalon lykkäämäksi ja tuuppaamaksi.
Minä luulin sinua kyllin lujaksi voidaksesi unohtaa! kuiskasi hän. Oi, minä olen taistellut muistoja vastaan hengen ja kuoleman uhalla! kuiskasi Ester. Mutta tämä ei ole enää vääryyttä, tämä on kohtalon ivaa.
Bostonin satama levisi edessäni ympäröitsevine niemineen, eikä ainoakaan sen viheriöistä saarista ollut kadonnut. Nyt tiesin, että isäntäni oli puhunut totta. Olin joutunut ihmeellisen kohtalon alaiseksi. NELJ
Varmaankin olivat hänen vanhempansakin jo joutuneet kuoleman uhreiksi ja olivat nyt, elämää jakelevan jumalan vertaisina ollen, osallisina maailman ja ihmisten kohtalon johdannossa.
Päivän Sana
Muut Etsivät