Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. toukokuuta 2025
Aina kun tynnyrin näen, kiristän hampaitani ja kiroan. Sairasko? Voinko auttaa? KATRI. Et voi. Anni tulee avuksesi. KATRI. Ei tarvitse. Saat sinäkin mennä menojasi. HUOTARI. Minusta onkin nyt yksin parasta. Hauskinta yksin harhailla. Niin minustakin. HUOTARI. Taitaa olla sama tauti. Minä luulin, että sinulta on vain jalka poikki. Poika tulee! Yksinkö täällä tynnyri kopisi? Katri kultani!
Näen jo, että tulen saamaan sen pian ehkä jo ennen kuin hevonen on valjaissa. Tuolla Kokon poika sitä vie, huutaisinko apuun? En, otan itse, se on komeampaa. Koukku on luja ja peruke myös. Kiristän sen arkun huopeeseen, siitä rannemmaksi suvantoon, siirryn kivelle, jossa iskukoukku on valmiina.
Odotus alkaa käydä pitkäksi... Jos koettaisin kiristää, ehkä se viimeinkin alkaisi väsyä. Kiristän siimaa ilman muuta tulosta, kuin että hieno vapani menee luokille; hellitän siimaa ilman muuta tulosta, kuin että vapa taas oikenee ja alkaa vivuta ylös ja alas ja siima hiukan siirrähdellä oikeaan ja vasempaan. Kala ei muuta asentoaan eikä näytä aikovankaan muuttaa.
Ei ole päässyt, siinä se vielä on! Kiristän minkä vapa sallii. Kala tulee lähemmä. Suuri se on ... kylläpä onkin suuri! Se näyttää olevan melkein pinnalla. Minun täytyy koettaa saada se heti maihin, uuvuttamatta yllättää se tuossa, ennenkuin se päättää mennä ulomma ja äkäytyy sinne ja ehkä sitten lähtee alas. Pilvi on poistunut kuun edestä ja on häikäisevän kirkasta.
Ensimmäinen kivi polskahtaa, polskahtaa toinen ja kolmas, lopulta kourallinen, monta kourallista lohi ei ole tietävinäänkään. Ei kivi kiveä kaikkoa, sanoo Eemeli pilkallisesti hymähtäen. Nyt minä suutun... Pian se kivi kiskotaan ylös! Ojennan vavan vettä pitkin, niin että se ja siima ovat yhtenä linjana, ja kiristän. Se on kala, koska se yhäkin jutuaa.
On jouduttava saamaan toisia, joita hyppii ihan tuossa edessä, muutaman sylen päässä, vavan ja siiman muodostaman kaarenkin alla. Jos tämä pääsee, otetaan uusi. Ja niin minä kiristän ja hengästytän sen niin, että tuskin on kulunut viittä minuuttia, kun se loikertelee arkun huopeessa, josta Akkeli kurkottaa sen koukkuunsa. Samassa perho irtautui suusta ja vapa oli valmis uuteen heittoon.
Päivän Sana
Muut Etsivät