Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. kesäkuuta 2025
"Kallion halkeama oli kuitenkin kovin ahdas, sillä siihen oli keräytynyt multaa ja soraa. Kaivoin sen käsilläni pois ja suurella vaivalla tunkeuduin ulos. Huomasin joutuneeni meren rannalle, jonka korkea kallio erotti kaupungista. Mutta tietä ei ollut minkäänlaista ja kallion jyrkkiä seiniä oli mahdoton kavuta. "Kiitin kuitenkin Jumalaa ihmeellisestä pelastuksestani.
Hän oli kiittänyt minua sillä, samoin kuin minä nyt hymylläni kiitin matkatovereitani siitä, että he olivat antaneet minulle tilaisuuden tulla tarpeelliseksi ja iloita heidän ilostaan. Missähän tuo mies mahtoi nyt olla? Hän oli jättänyt kiitollisuudenvelkaan minut, ja jos hänellä nyt olisi ollut jotakin kannettavaa, olisin mielelläni tahtonut suorittaa hänelle ainakin osan velastani.
"Mutta Pikku Kukka on hyvin hento pikku kukka, ja tuulen täytyy olla lempeä häntä kohtaan". Minä kiitin sydämestäni hyvää tätiäni hänen hellyydestään vaimoani kohtaan; ja minä olin varma, että hän tiesi sen. "Luuletteko, täti", arvelin minä, vähän taas valkeaan katsottuani, "että te voisitte silloin tällöin neuvoa ja oikaista Doraa yhteiseksi eduksemme?"
Hm ... se oli ainoa, mitä voin sanoa. Sillä minä näin, että rouva Canth oli niin varma päätöksessään, ettei hän olisi siitä luopunut, vaikka olisin häntä siihen kehoittanutkin. Kiitin häntä niistä hyväntahtoisista tiedonannoista, joita olin häneltä saanut, heitin hyvästini ja läksin.
Siellä saisin lämmintä kilinmaitoa juoda aamukylmääni. Ennenkuin tytön luokse jouduin oli hän jo kilinsä lypsänyt. Heti tarjosi hän minulle raintansa ja kehoitti maitoa maistamaan. Tämä terveellinen juoma maistuikin aivan oivalliselta, kiitin juotuani tyttöä ja sanoin nyt ensikerran kilinmaitoa juoneeni.
Jos tämä ei seurannutkaan siitä, että eräs saksalainen pappi vietti vapaa-aikaansa Englannissa, niin oli se kumminkin hänelle iloksi, ja hän kiitti joka päivä Jumalaansa siitä. Nyt kiitin aluksi liikutetuin sydämin siitä, että minun oli suotu mitä en rohkeimmissakaan nuoruuden unelmissa aavistanut, että näet saisin käydä tässäkin maassa, jossa on niin paljon huomiota, mieltymystä herättävää.
Nyt on ollut meillä kangasta kutomassa, sanoi emäntä. Minä kiitin ja herkesin syömästä. Vähän ajan perästä aioin lähteä pois. Jäänethän tuota toki yöksi taloon, sanoi emäntä siihen, ei kai sinulla ole minnekä kiirettä? Eihän tuota niin olekaan ... mutta enhän minä tässäkään sanoin minä, mutta jäin kuitenkin, kun emäntä vielä kerran tahtoi jäämään.
"Parasta on, että yöllä makaatte siellä", sanoi hän; "siellä on mukavampi kuin ulkona ja minä herätän teidät aikaisin". Minä kiitin häntä ja tahdoin alkaa tarinoimista samalla kuin palasimme suurempaan suojaan, mutta hän peräytyi kainosti ovellepäin ja katosi. Tuntui kuin huone olisi jäänyt pimeämmäksi, kun Georg oli lähtenyt sieltä.
Myöskin oli pikku Anastasie ollut niin kauan kipeänä, että minä olin väsynyt sielun ja ruumiin puolesta ja oikein sydämmestäni kiitin Jumalaa, kuin hän otti hänet pois; sitäpaitsi hän oli isän näköinen, varsin pieni, julma ja huonosti kasvanut olento-raukka, joka ei olisi saattanut tehdä mitään onnea tässä maailmassa. Niin, minä olen paljon kärsinyt, vaan kantanut kaiken.
Mutta sitten lähti Gutzeus Tukholmaan, jonka jälkeen minä rupesin rengiksi herra Eerikille.» »Mikäs sinun nimesi on?» »Tapani Martinpoika.» Tähän päättyi kuulustelu ja pastori lausui: »No niin, Tapani, tulepas sitten tänne tupaan saamaan ruokaa.» Minä kiitin ja seurasin hänen mukanaan tupaan, jossa oli kaksi venäläistä rakuunaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät