Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. heinäkuuta 2025
Mattias Salamnius on epäilemättä etevin suomenkielinen runoilia Ruotsin vallan aikana. Hänen runoteoksensa Ilolaulu Jesuksesta, joka ensi kerta painettiin Turussa v. 1690 ja jota sittemmin on ilmestynyt viisitoista painosta, on aina puhtaan kielensä, ja yksinkertaisen, vaan mahtavan esityksensä kautta säilyttävä sijansa Suomen kirjallisuudessa.
Nuoret tytöt antoivat kielensä kiertää, sillä linnan pöpö, vanha, ahne piispa, oli juuri mennyt tiehensä, sanoen lähtevänsä tarkastusmatkalle hiippakuntaansa, mutta oikeastaan paetakseen Kustaa Aadolfin läheneviä joukkoja.
Kumminkaan en tuota ajatustani koskaan sanonut Kertulle, siksi oli minulla wielä kuitenkin omaatuntoa. Noin kului taas joku wuosi. Kerran wiiwyin koko päiwän kylässä asioillani; siellä tulin iltapäiwällä taas juowuksiin! Koska kotomatkalla tulin likelle Kuuselaa, pääsi silloin kostonpyyntö tuota kielensä hillitsemätöntä Kuuselan ukkoa wastaan minussa walloilleen.
Jokainen hänen jäsenensä oli jähmettynyt, hänen kielensä tuskasta lamautunut, kuin hän näki edessään miehen, jota hän oli niin suuresti rakastanut, jonka uskollisuuteen ja kuntoon hänessä oli ollut niin järkähtämätön luottamus, sen miehen, jonka omana puolisona hän oli ollut yli kahdentoista vuoden ajan, omain lastensa isän, kuin hän nyt näki hänet edessään katalana pettäjänä, hävyttömänä teeskentelijänä, joka niin tunnottomasti voi turmella nuoren naisen hengenrauhan ja ihmisarvon.
Tämä kelvoton munkki mielistyi heti hänen kauneuteensa, ja hänen viekas kielensä saattoi vielä samana päivänä tuon kokemattoman tytön, ettei hän enää palajaisikaan palvelukseensa, vaan jäisi meidän luoksemme, saadaksensa olla sen jumalisen miehen läheisyydessä, joka oli velvoittanut itsensä pitämään huolta hänen sielunsa autuudesta.
He ovat puhtaimpana säilyttäneet alkuperäisen itäslaavilaisen tyypin. Heidän kielensä ei vuoteen 1915 saakka ollut kohonnut talonpoikaismurteen alhaista asemaa korkeammalle. Juutalaiset: 5 miljoonaa.
Hänen hilpeä, iloinen olentonsa, hänen suloiset, tuntehikkaat kasvonsa sekä vilkkaasti liikkuva kielensä, jotka kaikki hetken herättämät tunteet ilmaisivat, ne vaikuttivat elävästi tuohon vakaasen ja syvämieliseen nuorukaiseen.
Hän vaatii, että ne jotka joutuvat tekemisiin hänen kanssansa, oppivat hänen kielensä, ja niin jääpi hän omasta syystään muukalaiseksi kaikkialla Englannin ulkopuolella.
Tämä, kun János-konstapeli nyt hänelle avasi oven, oli sitonut nenäliinan suunsa eteen ja kulki näin sivutse, ainoasti käsien viittauksella antaen kunnon vanginvartijalle tietää, että hän tästä lähtein aikoi tämmöistä neuvoa noudattaa ohjeenaan. Olkoon hänelle kuitenkin se lohdutukseksi, ett'ei hän suinkaan ole ainoa maailmassa, joka pahoina aikoina on kielensä kautta pahaan pulaan joutunut.
Niin, hän on täällä, toisti tyttö, tässä huoneessa ... tuolla vuoteessa. Säikähdyksestä suunniltaan tuijotti eukko puhujaan, ja vuodeverho alkoi kiivaasti liikkua. Albert vaikeni. Tuskallinen hämmästys oli kangistanut hänen kielensä. Nuori tyttö viittasi hänelle merkityksellisesti ja astui sitten lattian poikki ovelle. Albert seurasi häntä. Tyttö aukaisi oven ja meni ulos.
Päivän Sana
Muut Etsivät