Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 31. toukokuuta 2025
"Hankkikaamme kaikki yksinkertaista, hyvää ja kestävää", sanoin silloin vaimolleni, tarjotkaamme ystävillemme mitä meillä itselläkin on, ei parempaa eikä huonompaa; ja vaimoni hymyili minulle hyväksyväisesti. Hymyili! Se oli enemmän kuin hymyä! Vaimoni muistuttaa noita kuperia peilejä, joita joskus olen nähnyt.
Mitäpä se rovasti häntä olihan heillä siksi paljon ollut asioita keskenään. Sitte jatkuivat kirkonmenot tavallista kulkuaan. Mutta kesken ehtoollisen jakoa kuului alttarikaaren vaimopuolelta ensin kova parahdus, sitte yhä kestävää liikutusta. Kaikkein katse kääntyi sinne, sekä rippivieraitten että muiden kirkossa olijain.
Mutta kohta sillään minä senkiin lähetän, kuin siitä ei suinkaan näytä paljon kovuuden kestävää saatavan. Nyt minä olen kirjoittanut näytteeksi lyhykäisen luetteluksen suomalais-unkarilaisia sukunimiä ja niiden sukuisia sanoja muista kielistä.
Neiti Saaran kasvoissa ja koko olennossa ei ollut sitä kauneutta, jota jokainen näkee toisena vuonna, mutta josta ei ole jälkeäkään seuraavana. Hänessä oli päinvastoin jotakin kestävää: pyöreät, hienot muodot, valkoinen iho ja tummat silmät tummine kulmineen tekivät hänen kauneutensa sangen viehättäväksi ja pysyväiseksi.
Silmänräpäys hän riensi eteenpäin ja hypähti riehuviin liekkeihin. Loppu. Kaikki oli ohitse! Romalaisten hellittämättömyys oli vienyt voiton Juutalaisten uskonvimmasta. Pyhä rakennus oli poltettu tuhaksi. Romalaiset pitivät voitonriemua Sionin raunioilla. Juudan kansa kadotti vanhan asemapaikkansa ja aloitti vuosisatoja kestävää maankulkeuttansa.
Hän osoittaa sinulle kastehelmiä sammalessa ja valkoisia talvikkeja ikivihreiden kuusien alla. »Metsän himmeä valo», opettaa tämä metsänkävijä, »muistuttaa alati kestävää aamua ja vaikuttaa innostavasti ja virvoittavasti. Tämän paikan lumous, jota jo ikimuistoisista ajoista on ylistetty, kietoo meidät. Mäntyjen, kuusien ja tammien rungot säihkyvät kuin rauta avartuneiden silmiemme edessä.
Helpoimmasta ostokankaasta tehty rippipuku oli hänen ainoa pyhävaatetuksensa, muut kaikki kudottiin tädin kangaspuissa, kudottiin sekä villaista että pummulista, sekä lämmintä että kestävää. Mutta väreistä ei välitetty.
Sinä se minulle sanoit, että jokainen 20:s päivä joulukuuta on minulle paaston ja katumuksen päivä, jota sanotaan syntymäpäiväksi. Luullakseni jälkimäinen ilmoitus oli todellisempi kuin edellinen! Ketä minä muistutan, nuori Jackson? Sinä muistutat minulle jokapäiväistä, vuoden umpeensa kestävää hallaa.
Kenties kauankin kestävää työtä... Voisi olla yhdellä paikalla ... ei tarvitseisi hapuilla siellä ja täällä. Minkälainen sitten olisi koiratarha? Minkälaiseksi hän sen suunnittelisi? Suomenvaara ei tuntunut turhia kituuttavan. Entä millä tavalla tämä herra oli häneen tutustunut? Harmillinen kohtaus se kyllä oli... Se, että Sakrista luultiin jänikseksi taikka ketuksi.
Mutta työ ei ottanut oikein sujuakseen, eikä siitä tullut kestävää. »Ah», hän hiljaa itsekseen huokasi, »mitä nyt antaisinkaan neulasta ja muutamasta langan pätkästä. Kuinka monesta Jumalan hyvästä työstä ne ihmiset sentään ovatkaan osallisia, jotka elävät toistensa parissa, eikä sittenkään monenkaan mieleen juolahda edes kiittää Jumalaa niistä».
Päivän Sana
Muut Etsivät