Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. kesäkuuta 2025
»Niinhän sinulla oli, ja reipas tyttö olikin!» virkahti iltahämy. »Kyllä minä sen hyvin tunsin.» »Minä itse en muista niistä ajoista mitään, mutta äiti on kertonut hänestä niin kaunista niinkuin senkin, sen sairausjutun...» »Vai on äitisi kertonut? Sen saattoi arvata.»
Kun hän vihdoinkin pääsi Kristiinan puheille, otti tämä hänen vastaan sangen tyytymättömän näköisenä, vaikka muuan kamaripalvelija edeltäpäin oli mielitellen kertonut everstiluutnantille kuningattaren tänä aamuna olleen mitä parhaalla tuulella.
Hänellä kun ei ollut peiliä, ei hän myöskään voinut nähdä, miten paljon hän ensi kesänä laihtui ja miten posket syksyn tullen näyttivät melkein kalpeilta. Juhana ei sitä kertonut hänelle, tuskinpa sitä huomasikaan, hän kun katsoi Katria vaan silmiin, ja ne näyttivät loistavan sitä kirkkaammin ja tulevan sitä suuremmiksi, mikäli muoto kapeni.
Ainoastaan kirkkoherra on pari kertaa vaivalla noussut tänne ylös heikolla ruumiillaan ja kertonut hänelle, että Jooseppi on parantumaisillaan, sekä että se tieto on tullut Italiasta, että Vincenz, kun oli pukeutunut luostaripukuun, oli ampunut itsensä ja jättänyt testamentin kautta koko omaisuutensa Wapulle.
Vieläpä oli hänellä oma avainkin, jota hän käytti enemmiten illoin, mutta väliin öisinkin. Jos tahdotte tietää, mistä tiedän kaiken tämän, niin voin ainoastaan sanoa teille: vaimo-vainajani on kertonut sen minulle.
Se oli ollut Verner Arnoldin isä, Saksasta Suomeen saapunut karkulainen. Hän oli kertonut suuresta aatelissuvustaan ja näyttänyt joitain sineteillä varustettuja papereita, jotka muka olivat aateliskirjat. Suomalaiset niitä uskoivat, sillä olihan Arnold ulkomaalainen, ja se oli jotain. Verner Arnold tiesi hyvin noiden paperien sisällön.
Välisti ajattelen, että, jollei hän olisi luvannut ruveta naimisiin minun kanssani, Sir, hän olisi ystävällisellä tavalla luottanut minuun, kertonut minulle, mitä hänen mielessään oli, ja neuvotellut minun kanssani, ja minä olisin ehkä voinut pelastaa hänet". Minä likistin hänen kättänsä. "Onko siinä kaikki?" "On sitä vähän muutakin", vastasi hän, "jos voin sanoa sitä, Mas'r Davy".
Hänestä näytti siltä, kuin nämä liekit olisivat kohonneet kaukaisista, suurista yhteiskunnista, joissa kai aina oli kapinoita, murhaa, tulipaloa, ja hän ajatteli Knut Holtia, jonka koti oikeastaan olikin siellä ulkona. Miten paljon pahaa hän oli siitä miehestä kuullut! Nyt oli Björnholt kertonut, että hän oli myöskin viettänyt hurjaa elämää . »Miten rumaa täällä on,» sanottiin hänen takanaan.
"Entäs sitten?" ehätin minä sanomaan, ennenkuin isäntä kerkesi puhettaan jatkaa, ja tuo kiirehtimiseni tuli aiwan pelkästä uteliaisuudestani, sillä mitä hän oli tähän asti kertonut, ei ollut mielestäni sitä laatua, että siitä olisi tarwinnut noin sywään suruun waipua.
Annetaan sen asian olla vielä toistaiseksi, vastasi Larsson. Te olette kertonut minulle tapauksen, mutta kuka takaa, että siinä on ainoakaan sana totta? Antakaapa tänne se, jota sanotte onnenkaluksenne, että kerrankin saisin minäkin nähdä, miltä semmoinen näyttää. Kapteeni nauroi. Ei, taattoseni, sanoi hän, teidän kettunne ei pure minun hanheani. Ei, ei vanhaa laivarottaa niinkään vain petetä.
Päivän Sana
Muut Etsivät