Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. kesäkuuta 2025
Nämät olivat tuskalliset tunnit, Maria ei jättänyt kehtoa, Juho astui levottomasti edestakaisin, meni ja palasi taas. "Oi, se olisi mahdotonta, hänen lapsensa, hänen koko omaisuutensa." Kerttu ei uskaltanut mennä sisään, hän seisoi ulkona ovea vastaan vaipuneena ja väänteli käsiänsä. Lapsen poski tuli yhä polttavammaksi ja hän hengitti yhä vaivaloisemmin.
"Lapsi sä miekkoinen! viel kehto on ääretön sulle. Kuin tulet mieheksi, käy ahtahaks' maailmakin." "Minä en usko että se on totta, sir," sanoi Will vaatimattomasti; "sillä onnellinen koti on maailma, joka on kylläksi avara mille miehelle tahansa." Kyyneleet nousivat Jessien silmiin; hän kumartui alaspäin ja suuteli ei lasta vaan kehtoa. "Will teki tämän."
Kesken kaikkia näitä murheita iloitsemme me, jotka rakastamme häntä, että hänellä on rauhallinen koti Augustinin-luostarissa, jossa "herra Käthe", joksi hän nimittää vaimoansa, ja hänen pikku poikansa Hannus vallitsevat, ja jossa rakkaat, pyhät enkelit, niinkuin T:ri Luther sanoo, kaitsevat lapsen kehtoa. Se oli juhla koko Wittenbergille, kun pikku Hannus Luther syntyi.
Sitten hän kääntyi kehtoon päin missä pikku Hilma nukkui. Nykäsi hiljaa kehtoa likemmäksi itseään ja hymyillen sanoi: "Voi, kun loppuivat taas puolat ja pieni on vielä tämä minun puolarini, joka täällä kehdossa nukkua pyysköttää.
Laulaisinki, taitaisinki, Hyvän toiseni keralla, Laulaisin minä kotona, Vaan en kehtoa kylässä; Kylän naiset nauranevat, Piiat pilkan pistänevät, Vienevät Wiron vioiksi, Savon suuriksi sanoiksi.
On edempänä mainitun Kasimir Leinon veli, syntyi Paltamossa 6/7 1878, tuli ylioppilaaksi 1895. On julkaissut runokokoelmat Maaliskuun lauluja , Yökehrääjä . Sata ja yksi laulua , Ajan aalloilta sekä runoteokset Tarina suuresta tammesta ja Tuonelan joutsen . Keinutan kehtoa, laulatan lasta Vaulussa vemmelpuun.
Loviisa parka, hän käy ja käy Kylät kaikk' ja linnat, ei loppua näy; Ja aina hän soittavi, laulavi vain: Varokaatte, oi neidot, kehtoa ain'. Oi mua Loviisa parkaa! Oli paahtava päiv', oli helteä sää; Jo kuumeni posket, jo pyörtyi pää; Läpi lehdon tie kävi vilppainen, Miss' soi ilolaulut lintusien. Oi mua Loviisa parkaa!
Päivän Sana
Muut Etsivät