United States or New Caledonia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ei majatalojen epämukavuus eikä teitten harmittava kehnous voinut Kreikalta riistää sitä runoutta, mikä tunnustaa siellä kaikkialta vastaan huokuvan; ei kukaan ole voinut liikutuksetta koskettaa tuota pyhää maata, jonka ahtaalle alueelle niin paljo suuria muistoja on kertynyt. Joka silmänräpäyksessä tuntee matkustaja astuvansa sankarin jälkiä.
Oi, jospa taivaan Herra Sit' tulta sinkoais, Jokaisen kurjan syöminen Tulella puhdistais! Poistuisi kansastamme Häpeä, kehnous, Sais sijaan suuret aatteet Ja suuri rakkaus. Silloinpa, Suomi armas, Sun koittaa onnesi, Kun mahtavasti kerran Sun kieles sointuvi, Kun takoo koko kansa Sovinnon Sampoa Ja edistyy ja kasvaa Jaloissa riennoissa.
Aikamme kehnous käynyt meihin on; pyrimme taistelutta voittohon, lepäämään tekemättä arkityötä, vaikk' *kamppaillen ois uhmattava yötä*. Mut sairaasti ei. Ei, vaan voimalla. Veenpaisumus meit' ei voi rangaista; se muisto, jonka elämäämme viemme, säteilee synkeydestä taivahan kuin sateenkaari yli maisen tiemme, liittomme merkki kera Jumalan. Se velvoituksen tiellä sulle hohtaa
Sellaiset rumat ominaisuudet kuin saaliinhimo, viha, julmuus ja petos pidettiin kyllä myöskin sodan ominaisuutena, mutta aina ainoastaan vihollisen puolella, jonka kehnous oli päivän selvä.
Paljo Englantilaisia, Stadelaisia sekä Italialaisia, joita johti Campobasso, tuo suosikas, joka jälleen oli päässyt armoihin, tuo kirottu sielu kaikissa Burgundin herttuan toimissa. Hänen ympärillään vallitsi alakuloisuus, nurjamielisyys, petollisuus ja kaikki muu kehnous, mitä suinkin saattaa ajatella. Talvi oli hirveän kylmä.
"Kristityitten vihamiehet syyttävät heitä pelkurimaisuudesta ja kehnoudesta; ja mikä suurempi kehnous löytynee, kuin se, että isä tyvenesti ja vastustamatta jättää tyttärensä rosvojoukkojen käsiin? Semmoinen uskonto, joka näitä tämmöisiä opettaa, ei saata jumalasta lähteä." "
Mutta isiltä peritty kehnous, joka asui veressä, veressä, jota itse oli saastuttanut, turmellut... Olisiko mahdollista puhdistaa tuota turmeltunutta verta, kohentaa raukeita jäseniä ja elähtynyttä sielua puhdistaa? Niin täytyi tapahtua. Kaikki tekeminen riippui tahdosta. Heikko, voimaton tahto ... oh, jospa sen voisi karaista, terästyttää. Ei Arnoldilla itsellään siihen voimia enää ollut.
"Se oli minun taitamattomuuteni eikä pyssyn kehnous," sanoi Emmerich vähän suuttuneena. "Herra tähtää hyvin ja ampuu hyvin," vastasi Herkules. "Puussa vielä monta pähkinää, ampukaa tällä pyssyllä." Emmerich otti ladatun pyssyn, tähtäsi, ampui ja hedelmä putosi alas. "Jos olis jaguari ollut, olisi se maahan keikahtanut," riemuitsi Herkules, "ampuu vielä, herra se on hyvä huvitus."