Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. heinäkuuta 2025
Ehkä Alberti oli maailmaan tottunut mies, kun kaupunkilainen ainakin ja rikkaan kauppiaan poika, ja sen lisäksi paljon matkustellut, hän kuitenkin oudoksui semmoista vastaan-ottoa ja oli aivan harva-sanainen. Mutta herasyöningi istui Selman rinnalla ja käski Albertin viereensä istumaan.
Tässäkin juustoleivässä sitä on samalla viehätystä ja voimakasta ravintoainetta. Siitä maksaisi kaupunkilainen vaikka mitä, mutta se ei polttele hänen näppiään.» Siellä on monta muuta tämänvertaista, sanoi emäntä hänkin haukaten kahvissa kasteltua juustoleipäviipaletta. Ei yhtään herkkua tämän vertaista, sanoi herra vetäessään vadista toista pitkää juustoleivän kappaletta.
Sitävastoin nyt kun eräät teidän kaupungeistanne muutamassa kymmenessä vuodessa ovat kasvaneet kolmenkertaisiksi, on niissä kehittynyt suurilukuinen kaupunkilainen työväestö omine selväpiirteisine elämänvaatimuksineen, joita vaatimuksia nykyään on enää valtiollisellakaan alalla mahdoton syrjäyttää ja jonka väestön voima kuten äsken mainitsitte on pystynyt synnyttämään asiain nykyisen tilan.
Maalla, niissä synkeissä metsissä tapahtuu paljon, josta kaupunkilainen ei voi nähdä edes unta. Siellä ei löydy sanomalehtiä, jotka pitäisivät itsevaltaisia kurjessa. Siellä löytyy paljon vääryyttä, ja Jumala auttakoon niitä, joilla valta on ollut, kuin heidän kerran, sinä suurena tilin-teon päivänä, pitää tekemän tilin hallituksestaan.
Kilvan voipytyn kansia raotettiin ja kilvan tehtiin sormen jälkiä voin keltaiseen pintaan, kunnes joku päättävästi sieppasi pytyn kainaloonsa ja veti esiin rahat. Kun piimäpunkkia kaupunkiin kannettiin, oli vanhan tavan mukaan korennon toisessa päässä kaupunkilainen, toisessa maanmies.
Hänellä oli tuota tyyntä, tahtomattansa tunkeilevaa suloutta, joka on hyvien ja rakastettavien itsekästen omituisuutena, sitä suloutta, jossa vilkkaus on lämmön sijassa, lukuoppi ja kokemus elämän runouden ja tunteen sijassa, kaupunkilainen käytös hyväntahtoisuuden ja hyvyyden sijassa, jossa kaikki, jonka pitäisi tulla sisältä päin, lämmittää sielua ja valaista koko olemusta, tulee ulkoa päin, on opittua, muualta saatua, taitomaista.
Nyt oli Om-joen rannalla lähellä Omskia nuori, parin vuoden vanha haapametsä, jossa taimien luku nousi kymmeniin tuhansiin. "Tästähän on erinomaisen sopiva ottaa taimia", ajattelin minä, ja varustin itseni haettamaan parikymmentä nuorta haapaa sieltä. Mutta silloin tuli eräs hyväntahtoinen kaupunkilainen ja ilmoitti meille että oli niin ja niin monen ruplan uhkasakko taimen ottamisesta.
Tähdet paloivat selkeinä ja leimuten kuin lumisateen edellä, ja pikkuiseksi aikaa puhaltautuivat revontuletkin pärskymään. Mutta kun oli yön puhaltanut, niin tyyntyi siitä aamupuoleen. Tehtävänsä oli tehnyt pohjolan poika. Ja kaupunkilainen heräsikin siihen, että kuuli kovaa kolinata kadulta. Hypähti vuoteeltaan ja tunsi raittiin kylmyyden huoneessaan.
Sven on näkevinään tonttujen seisovan puiden takana kurkistelemassa ja heiluttavan punaisia lakkejansa, mutta isä sanoo siellä olevan vain punaista tulen valoa lentelemässä, sillä hän on valistunut kaupunkilainen eikä enää usko tonttuja olevankaan.
Väen joukossa liikkui myös muudan mies, kaupunkilainen herraspuku päällä ja nauha napinlävessä: se oli ylirakennusneuvos Severin, joka, tarkastusmatkallaan näillä seuduin, oli tullut vanhempaansa, Brosin ja Monin, haudalla käymään.
Päivän Sana
Muut Etsivät