Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025
"Terve tultuanne! Painakaa puuta!" Pöytäkumppanit väistivät. Minä istahdin sanaakaan sanomatta tuolin reunalle. Naapurini, nuori kasakka, kaunis ja solakka mies, kaasi minulle lasin paloviinaa, johon en kajonnutkaan. Uteliaana rupesin katselemaan seuraa. Pugatshev istui kunniasijalla, kyynäspäät pöydällä ja nojaten leveään nyrkkiin mustapartaista leukaansa.
En minä ensimmäisenä pakene, mutta en viimeisenäkään, sillä parempi käsi tulessa kuin kasakka talossa. Kornatus nousi. Onko teiltä paljon korjattavana? suokaa minun auttaa. Leenalla ei ollut aikaa katsellakaan häneen saatikka antaa mitään tehtävää, nyykkäsi vaan ystävällisesti. Kiitos Kornatus. Köyhän alus on kepeä soutaa.
Mitenhän olisi, jos olisi ollut oma isänsä omasta kädestään antamassa... Junnu oli äpäräpoika, ja se oli ilkeä viittaus siihen huhuun, jonka joku oli keksinyt, että Junnun isä oli Venäjän kasakka, joita entisinä aikoina majaili kirkonkylässä. Oletteko vaiti! huutaa isäntä ankarasti. Herra Jeesus siunatkoon! parkaisevat samassa naiset, ja miehet päästävät kirouksen kuin yhdestä suusta...
Vaikka nykyisissä oloissa olikin pikainen muutos silminnähtävästi odotettavana, en kumminkaan saattanut olla vapisematta, ajatellessani kuinka vaarallista hänen tilansa oli. Mietteeni keskeytti eräs kasakka, joka tuli ilmoittamaan, että "suuri keisari vaatii minua luoksensa". "Missä hän on?" kysyin, valmiina tottelemaan. "Linnanpäällikön talossa", vastasi kasakka.
Ja sitten riensivät nuoret ja vanhat katsomaan häntä, joka tuli tomuisena, repaleisena, ontuvana ja itkien. Missä olet ollut? Mistä tulet, sinkoilivat kysymykset sekaisin. Kaukaa, kaukaa, voi! Kasakka otti kiinni. Voi, voi! raahasi perässään, kunnes Armilan luona toiset kasakat sitoivat hevosen selkään. Kun et kuollut. Vähällä oli. Oletpa paljon kärsinyt. Ja olenpa paljon maailmaa nähnyt.
Vihdoin jatkoi murheellinen nainen: Jumala ei sallinut minun kuolla, sentähden virkosin ennenkuin savu tukehutti minut ja sieppasin ainoan lapsen, jonka sain käsiini. Se oli Attila ja hänet viskasin ulos akkunasta. Yksi kasakka aikoi syöstä minut takasin tuleen, mutta toinen veti minut ulos. Yö oli kylmä, ja mökkiin paloivat sinne jääneet lapseni, mutta silloin en sitä paljon tajunnut.
Vaaleten vaipui tuo hentoinen maahan. Katariina rouva riensi tuskaisena häneen päin; mutta päällikön viittauksesta heitti eräs kasakka hänen kovakouraisesti rekeen. Itse nosti hän tainnottoman tytön äidin viereen, ja niin, lyhyen komentosanan lausuttuansa nousi hän hevosensa selkään, ja koko parvi lähti liikkeelle. Huikean kylmä tuuli herätti Sesilian tunnoilleen.
Päivän Sana
Muut Etsivät